Typerä ja ahdistava päivä. Mitään ei ollut aikataulussa, mitään en saanut tehtyäkään. Aamupäivällä ajattelin leipoa, mutta kauhukseni löysin laatikonpohjalta pari kammottavasti jauhomadon kuorelta näyttävää juttua. Argh. Ei minulla yleensä ole mitään ötököitä vastaan, mutta ajatus ruokatarpeiden seassa kuhisevista öttiäisistä on hirveä. Friikkailin aikani, kävin laatikoston läpi ja sihtasin jauhot, enkä löytänyt sen enempää merkkejä ötöistä. Leipomisinto oli kuitenkin tipotiessään.
Käsittämätöntä, miten vähän on mahdollista saada päivässään aikaan. Pelailin Scrabblea, irkkasin, harjoittelin--mutta niin kovin vähäsen vain. Illalla viimein oikeasti leivoinkin. Piti kokeilla, kun jossain satunnaisessa ruokablogissa tuli vastaan idea, että voisi laittaa suklaakeksitaikinaa pullan sisään. Oli hyvä idea. Sen sijaan huono idea oli laittaa pullat muffinssipellille. Tuli valtavia ja epämuotoisia.
Mitä tänään opin: pitää olla aikataulu, vaikkei sitä varsinaisesti olisi. Täytyy päättää etukäteen, miten päivänsä aikoo käyttää. Muuten käy näin ja sitten vituttaa ja ahdistaa. Ehkä joku muu kykenee toimimaan toisinkin, mutta minä vaan en vaikka kuinka haluaisin.
No comments:
Post a Comment