16/02/2006

Puh.

Ja niin siitä selvittiin.

Prosemma meni kait ihan OK, se puhumisosuus oli kyllä todella erittäin improvisoitu, mutta kirjallisesta saamani palaute ei tuntunutkaan niin pahalta, kuin pelkäsin, ja osa siitä oli jopa positiivista. Wau. :-) Ja Lintsin haastattelustakin pääsin jatkohaastatteluun, joka on parin viikon päästä, ja ehdin YSSO-keikalle, myöhästyin vain jonkun kymmenisen minuuttia treeneistä, eivät olleet vielä ehtineet kait soittaa mitään, ennenkuin saavuin.

Sen sijaan... Se viikonlopun larppi on yhtäkkiä muuttunut mukavasta asiasta ahdistavaksi, kun ilmeisesti pelinjohdon netti on hajonnut, minkä vuoksi en sitten ole saanut ollenkaan kontakteja. Peli ylihuomenna, ja mä kuulen toisen pelaajan välityksellä, että hahmoni on menossa tapaamaan jotakin toista hahmoa, joka kait on mun tuttu, josta mä en siis tietysti ole ikinä kuullutkaan. Höh. Vähän monimutkaiseksi menee.

Proosee

Nonih,

enpä olekaan aikoihin kirjoittanut. Ei sillä, että kukaan huomaisi, kun eihän tätä kukaan muuteskaan lue. :P Mutta pitäähän ne ihmiset kummiskin päiväkirjaa. Mulla on tähän hiljaisuuteen aika hyvä syykin: oon tehnyt proseminaarityötäni. Tänään ne ryhmän kielipoliisit pääsevät sitten ronkkimaan sitä. Pelottaa.

Tänään on aika hurja päivä. Prosemman esitys on ensin, ihan alle tunnin päästä pitäis alkaa. En vieläkään oikein ole varma, mitä aion niille sanoa, mutta improvisointi on muutenkin mun vahvuus. Jos kirjoitan kaiken paperille, niin sit tulee tylsä ja paperinen esitys. Nyt tulee ehkä sekava, mutta ainakin elävä. Toivottavasti.

Sitten on ihan mukava lounastauko, ja sen jälkeen... apua, työhaastattelu. Hain Lintsille laitetyypiksi, saas nähdä, mitä siellä on. En olekaan ollut työhaastattelussa vuoteen, enkä oikeastaan muutenkaan ikinä mihinkään muualle kuin Kiljavalle, mihin en ole päässyt. Että pelottaa sekin ihan tarpeeksi.

Kolmanneksi on YSSO-keikka, eli YS:n salonkiorkesterin vanhojentanssihumppaa. Ei se muuten hämäisi, mutta kun en tiedä, kauanko työhaastattelussa menee, niin pelottaa, että myöhästyn keikalta - etenkin, kun oon ollut niin pöllö, etten ole ilmoittanut kenellekään tuota potentiaalista päällekkäisyyttä. Jaiks.

Jotenkin tästäkin päivästä kumminkin selvitään. Ainahan ne asiat jotenkin järjestyvät, se ei ole pelkkä klishee, vaan myöskin fakta. Ja onneksi viikonloppuna on larppi. Jee. Sitä odotellessa...