Monta viikkoa matkasta, ja arki on taas asettunut tavanomaiseen lusmunharmaaseen olotilaansa.
Oli vappu, kesä tuli, puihin ilmaantui lehdet, ulkona on vihreää ja lämmintä - ja tämä tietysti tarkoittaa minun osaltani sitä, että kesätyöt alkoivat. Viime maanantaista elokuun puoliväliin se on sitten taas sitä samaa, väsynyt sininen täti ajelee edes-takaisin pitkin tunnelia oranssilla junallaan. Ensi viikko on ensimmäinen aamuvuoroviikko, mikä arkisarjalaiselle tarkoittaa viittä aamuvuoroa putkeen. Aiemmin en ole ikinä tehnyt neljää peräkkäistä aamuvuoroa enempää, ja nekin ovat aina olleet vaihtelevia, eivät yksinomaan tuska-aikaisia, kuten nämä tulevat olemaan. En odota innolla.
Töiden lisäksi olen "lukenut pääsykokeisiin". Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että olen raahannut lukion kirjoja ympäriinsä laukussani, ja lukenut silloin tällöin sivun tai pari. Kemia, joka minusta oli silloin muinoin aika yksinkertaista ja helppoa, tuntuu siltä, kuin en olisi koskaan sitä lukenutkaan. Biologiasta muistan paljon enemmän, ja se on edelleen kivaa, etenkin kaikki perinnöllisyyssälä. Olisihan se ihan siistiä päästä opiskelemaan enemmänkin tuollaista. Jostain syystä lukumotivaation löytäminen vaan tuntuu kuitenkin ihan mahdottomalta.
Fanfic kiinnostaisi edelleen paljon enemmän kuin mikään järkevä. Joskus edelleen mietin, että pitäisi joskus yrittää oikeasti kirjoittaa jotain oikeaa, mutta se kaunis ajatus kaatuu aina siihen, ettei minulla ole inspiraatiota kirjoittaa, jos ei ole valmiita kivoja hahmoja ja maailmaa, joilla leikkiä.
