Ehdin luultavasti ensimmäistä ja viimeistä kertaa osallistua Stadian harjoittelulauantaihin. Se on sellainen tapahtuma, missä soitonopiskelijat kokoontuvat taloon harjoittelemaan samaan aikaan samalla aikataululla, siten, että tauot on etukäteen määritelty. 45 minuuttia soittoa, 15 minuutin tauko yhdessä, sitten taas soitetaan. Kyllä tuntui hämäävältä, etenkin se, että taukoja oli noin usein. Vähän jäi sellainen olo, että eihän tässä ehdi soittaa ollenkaan kun koko ajan on tauko. Kyllä sitä aktiivista soittoaikaa kuitenkin kertyi, kun oltiin konsalla klo 10-15.15. Sen päälle siirryin vielä Selloon Juvenalian sello-orkesteriharjoitukseen, ettei vaan soitto jäisi liian vähiin. Ja tämän jälkeen vakaasti vannoin, että nyt en tänään soita enää yhtään.
Kiitokseksi itselleni ahkerasta soitosta katselin illalla Heroesin 2. kauden kaksi ekaa jaksoa. En osaa suhtautua kriittisesti sarjoihin, joita kovasti fanitan, vaan olin tietenkin heti ihan innoissani, "lisää Heroesia, whiiii!". En kyllä ihan varma ole, pidänkö kaikista uusista kuvioista, mutta sitä ei voikaan tietää ennenkuin on nähnyt niitä lisää. Toivotaan parasta.
Myöhäisiltaan löytyi vielä enemmänkin kiintoisaa fiktiota, kun kasailimme Tiemuksen kanssa Berliini-hahmoani vähän eteenpäin. Huu, kyllä tuli jänniä juttuja vastaan jo tässä vaiheessa. Siistiä. Toivottavasti jossakin vaiheessa pääsen oikeasti pelaamaankin tätä.
No comments:
Post a Comment