Läppäristä härkänen

Se mistään päätöksistä minkään läppärin suhteen. Aamupäivästä kävin koulumatkalla kaupassa hypistelemässä MacBookia, ja se näytti ja tuntui kivammalta kuin mikään muu läppäri mitä olen pitkällisen etsintäpohdintani aikana hiplannut. Tosin mulla on onkhelma sen suhteen, että mä en halua, että kukaan (esim. minä itse) tulkitsee mun tulleen Turun Omppumafian (tm) aivopesemäksi, minkä vuoksi mun on pakko yrittää keksiä mitä ihmeempiä muita perusteluja näkemykselleni (juu, naurakaa vaan). Vaihtoehtoina olisivat lähinnä semmonen pieni Fujitsu-Siemens taikka semmonen pieni LG, mutta kun, mutkun, mutta...

Mutta niin, siis, aamupäivä meni harjoitellessa konsalla. Vaihteeksi oikeasti sain jotain aikaan, ja se oli mukavaa. Tuli semmoinen tunne, että niin joo, totta, mähän opiskelen tätä siksi kun musta soittaminen on kivaa. Olin jo unohtanut, että se oikeasti usein on kivaa. Omien harjoittelujen päälle oli vielä (sello-openi) Tapanin tango-sello-orkesteria, mikä sekin oli jees.

Sitten jees loppui. Menin töihin. Töissä satoi. Oli nelituntinen yksityistilaisuus, minä yksin HipHopilla sateessa, ja koko ajan porukkaa. Ihan koko ajan, vaikka satoi kaatamalla ja vaakatasossa ja ties mitä kissoja ja koiria ja minipossuja. Kun ihmiset olivat sinne ilmaiseksi päässeet, niin ilmeisesti silloin ei voi kotiin mennä vaan pitää ottaa kaikki irti kun kerta ilmatteeks saa... Oma logiikka sanois ennemmin että "kun ei ite maksettu niin ei sen väliä jos vaikka lähetään lämpöiseen ja kuivaan kotiin", mut kukaan asiakas ei näyttänyt ajattelevan niin.

Iltasella kotosalla menivät läppärisuunnitelmat taas uusiomietintään. Olin kovasti aatellut (ja osittain perustellut päätöstäni) sillä, että kun Apple Storessa oli semmoinen tarjous että jos opiskelijana ostaa sekä koneen että iPodin saa kivasti ostohyvitystä... ja kun ei mulla aikoihin ole ollut mitään taskuunmenevää äänentoistoa... mutta kyseinen Store osoittautui ihan pöllöksi. Teki kaikkea outoa ja herätti epäluulot, että tämmöistäkös tämä ompputouhu onkin... Josko sitä vaan kävelisi lähimpään kauppaan ja ostais sen halvimman perus-Acerin. Jäisi aikaa ja rahaa muuhunkin. (En mä niin kuitenkaan tee, vaikka en mä edes tiedä tai tajua näistä läppäreistä mitään, eli sama se minkälainen romutoosa mulla on käytössä, mutta kun se vaan olis liian helppoa ja järkevää.)