06/09/2006

Muisti palailee...

Niinhän se meni, että jos jään aamupäiväksi kotiin "harjoittelemaan" koska "kotona ei tarvi jonottaa luokkaa ja on keittiö ja kahvinkeitinkin siinä vieressä" jne jne, niin silloin en vaan saa mitään aikaan. Piti sitten taas todeta tämä, ihan niinkuin en muka olisi tiennyt. Se siitä tyhjästä aamupäivästä jolloin ehtisi harjoitella vaikka viisi tuntia (joojoo, elä naurata!). Tosin sain aikaan vähän muita juttuja, kuten viimeinkin jonkinlaisen järjestyksen keittiön kaappeihin. Kaaos on lyöty!

Iltapuolella oli sellotunti, joka ei ollut ihan niin kamala ja ahdistava kuin olin pelännyt. Tosin tajusin, että sello-opellani on maaginen supervoima, jolla se näkee, mikä sormi puristaa ihan vähän vaikkei sitä itse edes oikeastaan tunne taikka mihin väärään suuntaan jousi on millin miljoonasosan verran kallellaan. Se on tosi hämäävää, kun itse pitäisi mukamas pystyä samaan ja ei vaan osaa ei.

Sellotunnin jälkeen vaikka ahdistus olikin suuri päätin sitten kuitenkin nähdä Jukkaa, ja päätös oli oikein järkevä, koska ahdistus meni pois, ja muutenkin oli mukavaa. Vauhkottiin innostuneesti vuorotellen toisillemme hassuista asioista.

No comments: