Kuten edellisestä näkyy, nukuin tosiaan aamusta aika pitkään. Sitten suuntasin töihin. Ihmeekseni pääsin vielä kauden lopuksi Kurulle. Saa nähdä, olenko siellä huomisenkin. Yhdeksäntuntinen tuntui aika pitkältä, ja oli kovin kylmää, ja illalla tuli ihan pimeää. Jotenkin olen elänyt Lintsipäiväni sellaisissa ikuisen heinäkuun tunnelmissa, mutta nyt ei enää se onnistunut.
Kun viimein kymmeneltä työpäivä päättyi ja pääsin kotiin, kaivoin pitkästä aikaa luurit esiin ja poimin muutaman cd:n minipienestä kokoelmastani. Jostain ihmeen syystä musiikin kuuntelu kuuluu juttuihin, joita teen ihan liian vähän, enkä tajua miksi. Joskus yritin selitellä, että ehkä sitä musakkia tulee noin niinkun uravalinnan puolesta vastaan ihan tarpeeksi--mutta ei se ole totta. Tämä kuunteleminenhan on kivaa, nyt sen muistan. Tämäkin. Syksyn teema näyttää olevan vanhojen juttujen keksiminen uudelleen. Vaikka on se edelleen niin, että orkesteribiisin kuuntelu ei vaan ole yhtä hienoa kuin sen soittaminen. Aina se kuulostaa ja tuntuu hienommalta kun itse istuu keskellä sitä kaikkea ja on osa sitä. (Paitsi jos on kyseessä joku Haydnin konserton hitaan osan orkesterisäestys, joka on niiiiiin tylsä että siihen meinaa soittaessa nukahtaa. Semmoista on kivempi kuunnella, koska silloin nukahtamisesta ei ole haittaa.)
No comments:
Post a Comment