Vuosikatsaus

Vuosi vaihdettiin useamman vuoden tauon jälkeen vaihteeksi vanhan lukioporukan kesken. Ei mitkään suuret bileet, parhaimmillaan paikalla oli kuusi ihmistä--ihan sopivan kokoinen porukka minulle. Oltiin aika lailla perus-AOK-kokous-linjalla, tehtiin hyvää ruokaa, syötiin liikaa, juteltiin, nostalgisoitiin vanhoja valokuvia katsellen ja pelattiin Globetrottersia, jota muinoin muksuna tuli pelattua vaikka kuinka paljon. Skumppaa tosin taisi kulua enemmän kuin normaaleissa iltamissamme yleensä. Raketteja meillä ei ollut, eikä edes tähtisadetikkuja, kun nekin olivat kaupoista loppuneet. Menimme kumminkin ulos vähän ennen puoltayötä, ja pelästyimme täysin holtittomasti ympäriinsä räjähteleviä asioita. Yksi iloinen porukka heitteli paukkujaan ympäriinsä, joku muu ampui isoja raketteja melkein maata viistäen, kaiken kaikkiaan pienellä alueella oli ihan liikaa pyromaaneja ihan liian tiiviissä, ja suojalaseja ei kyllä näkynyt kenelläkään. Pakenimmekin takaisin sisätiloihin melkein heti vuoden vaihduttua. Juhlintamme loppui sikäli aika aikaisin, että monella oli tiedossa aikainen herätys. Jäin kumminkin vielä pitämään perinteikkäitä teejatkoja Mirjan kanssa pitkälle aamuyöhön.

Pikaisena vuodenvaihdekatsauksena todettakoon, että vuosi 2007 oli varsin jees. Vuoden nurjimmaksi puoleksi jäi, että en valmistunut, vaikka piti, kumpikin kahdesta soittamastani tutkinnosta oli jonkinasteinen pettymys, enkä myöskään näyttänyt nenääni yliopistolla oikeastaan ollenkaan. 2006:n saippuaoopperaan verrattuna ihmissuhderintamalla oli myös täydellisen tapahtumatonta--alan olla vakuuttunut, että toissavuosi oli tapahtumattomuuden ja hiljaisuuden säännön vahvistava poikkeus. Työelämän puolella tapahtui kummia, kun vaihdoin Lintsin pikajunan isompaan, eli metrojunaan. Lisäksi muutin kamalasta Länsi-Pasilan solusta oikein kivaan yksiöön. Kaikkein eniten jännää 2007 kuitenkin taisi tarjota harrastusten puolella: löysin luolat ja samalla geokätköilyn, innostuin kiipeilystä kunnolla ja tutustuin kallioon sekä opettelin liidaamaan. Pääsin myös äidin synttärilahjamme myötä kuumailmapalloilemaan. Laajensin musiikkiharrastustani ei-klassisiin suuntiin, kävin ekaa kertaa festareilla sekä keikoilla. Larppeja ei ollut kovin montaa, lähinnä vain turkulaista kaupunkipelailua, sen sijaan uutuutena tutustuin perinteiseen roolipelaamiseen. Lisäksi tein ensimmäistä kertaa uudenvuodenlupauksen: lupaan valmistua Stadiasta vuonna 2008. Sikäli hieno lupaus, että jos en sitä kykene pitämään, ei kyllä hyvin mene.