Kiitos koesoittokoulutuksen, päivät ovat edelleen täynnä soittoa, vaikka koulun loppu häämöttää (jossain aika kaukana tosin, kun opinnäytteelle ei tunnu koskaan olevan aikaa). Olisi kiva soittaa leikkikoesoitossa hyvin, joten siispä pitää harjoitella niin paljon kuin mahdollista. Tiistain aamupäivän soitin kotona, iltapäivän puolestaan konsalla. Siinä välissä käväisin saksan tunnilla yrittämässä palautella asioita mieleen. Sijamuodot muistuvat, prepositiot eivät, mutta niiden muistaminen on muutenkin minulle jostain syystä aina kauhean hankalaa, oli kieli mikä hyvänsä.
Illalla kävin katselemassa Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksen Don Giovannin, jossa oli tuttuja sekä kuorossa että orkesterissa. Mozartin oopperat ovat ihania, musiikki on vaan niin mahtavaa ja juonet hilpeän saippuaisia. Oli kyllä melkoisen hupaisa versio tämä, puvustus Adidas-hännystakkeineen ja strutsinpäillä naamioituneine nahka-asuisine soturiprinsessoineen oli luovan hullu, ja lavalla nähtiin paitsi alastomuutta (tosin vain selkäpuolelta), myös furry-orgiat (tosin vain varjokuvina). Hih ja huh.
Oopperan jälkeen ehdin kotiin ja nukkumaan melko myöhään yöllä, ja keskiviikkona piti herätä viiden kieppeillä aamuvuoroon töihin. Argh. Oli täyttä tuskaa taas. Oikeasti hieman hirvitti ajaa, kun hereillä pysyttely tuntui valtavalta haasteelta. Työpäivä kumminkin meni aika nopeasti. Sen sijaan loppuilta oli hirveän pitkä. Pari tuntia soittelua konsalla ja sen jälkeen YS-treenit, joissa suorastaan ylitin itseni soittamalla väysmyksestä huolimatta oikeasti pääosin ihan oikein.
No comments:
Post a Comment