Lauantai meni larpaten, kymmenennen Toinen totuus -pelin merkeissä. Peli oli melkoinen harvinaisuus minun larppiurallani. Se sijoittui tylsille cocktailkutsuille, jotka olivatkin vallan onnistuneesti tylsät. Toki muutama yllättävä käännekin löytyi--läheisten kadonneita sukulaisia ja sen sellaista. Suurin osa pelistä meni kumminkin istuskellen pöydässä teiniporukalla (vaikkei oma hahmoni teini olekaan) heitellen käsittämättömän huonoa läppää. Harvinaista tässä oli se, että päinvastoin kuin yleensä, tämä tapahtumattomuus oli oikeasti varsin jees. Hahmo ja pelaaja nimittäin pelkäsivät, että tapahtuu kaikenlaista kauheaa, mutta eipä sitten tapahtunutkaan. Oli varsin helpottunut olo pelin jälkeen. Hämmentävää. Ikävä kyllä pelinjohto ilmoitti, että seuraava Toto tulee olemaan kampanjan viimeinen peli. Vastahan tässä on alkanut päästä vauhtiin tämän uuden hahmon kanssa, mieluusti olisi sitä pelaillut vähän pidempäänkin. Höh. Pelin jälkeen jatkettiin vielä huonon läpän lennättelyä jatkoilla, missä oli myöskin oikein mukavaa, vaikkakin hipsin aika aikaisin kotiin.
Sunnuntai oli melkoinen lusmupäivä. Roikuin irkissä aftergametunnelmissa, enkä saanut debriefiä edes aloitettua. Kiipeilemässä sentään tuli käytyä, ja tulipa myös kiipeilytettyä metrotyökaveria. Illalla sain myös kaivettua sellon laatikosta ja soitettua ihan ahkerasti. Ahkeruus tosin on lähinnä paniikkia, kun ensi viikolla on koesoittokoulutus, sen ohjelmisto pitäisi jo osata, enkä oikeasti ollenkaan osaa. Toivottavasti muutkaan eivät osaa niin ei tarvitse hävetä ihan niin paljoa...
No comments:
Post a Comment