Torstaina kiipesin vieraassa paikassa ja uudessa seurassa: metrotyökaverin ja sen opiskelukaverin kanssa Kumpulassa, missä edellisen kerran olin kiipinyt joskus vuosi sitten. Reitit olivat kaikki uusia ja ihmeellisiä, ja muutenkin oli vähän jänskää. En uskaltautunut kokeilemaan mitään oikeasti vaikeaa, vaan kiipesin vain reittejä, jotka jotenkin pääsin. Haastetta kyllä löytyi niistäkin. Pitäisi varmaan tuolla käydä useamminkin, siellä olisi paljon helpohkoja ja kohtalaisia reittejä liidattavaksi--Tapanilassa ne kaikki "mukavat" on jo menty moneen kertaan.
Kiipeilyn jälkeen oli vuorossa soittoa satunnaisen YS-kvartettikeikan muodossa. Soittelimme puolisen tuntia taustamusakkia jossakin läksiäisissä Vanhalla. Vaivanpalkaksi saimme ruokaa, joka ihme kyllä oli oikein hyvää. Usein tämmöisillä keikoilla soittajille on takahuoneessa kinkkukiusausta, kun juhlavieraat syövät gourmet-taidetta.
Perjantaina oli taas aamuvuoro. Argh. Aamukoomassani tulin kahmineeksi itselleni paljon työvuoroja seuraavan viikon sisään. Ei ehkä ollut kovin fiksu veto, kun soittaakin pitäisi. Päivän ääliöimmän asiakkaan arvonimen annan sankarille, joka lätkäisi sulkeutuvan oven väliin Metro-lehden. Ihan kuin se mitään siihen oveen vaikuttaisi. Saavuttipa kuitenkin tarkoituksensa, koska en viitsinyt lähteä ajelemaan ilmaisjakelulehti puoliksi oven ulkopuolella heiluen, vaan avasin sitten ovet, ja ääliösankari pääsi kyytiin. Töistä selvittyäni lähdin kiertämään kauppoja Toto-vaatetusta etsiskellen, kunnes oli niin nälkään kuoleva olo, että täytyi raahautua kotiin syömään. Illalla sain jopa soiteltua jonkin verran.
No comments:
Post a Comment