Ruoanlaitto on kyllä vaan hidasta ja aikaavievää puuhaa. Taas haaskasin lähestulkoon koko aamupäiväni, kun väsäsin bataattisörsseliä. Tuli siitä sentään ihan syötävää, ja ehdin jopa syödä ennen kuin lähdin varikkoa kohti. Soittaminen jäi taas kokonaan. Sen sijaan yritin oikolukea Olgan gradua, ja ihmettelin ÅBN-hahmoani.
Metrossa puhuttiin tänään työvuoroista, ja sain tietää kurjia asioita. Lähinnä sen, että jos minulle sattuisi tulemaan ennen viittä alkava työvuoro, en pääse töihin millään. Koska en enää asu Helsingissä, HKL ei korvaa taksia. Työpaikkakuljetuksiinkin pääsee kyytiin vain Helsingin puolelta, ja niistä aikaisin on varikolla vasta viiden pintaan, eli ei tarpeeksi aikaisin. Mitään julkisiahan noin aamusta ei kulje. Vaihtoehdoksi siis näyttäisi jäävän joko 15 kilometrin pyöräily varikolle (auts, ei onnistu), tai taksin maksaminen itse (ei kiva). Jos vaan pystyisi niitä aikaisimpia vuoroja välttämään... Se tosin on vähän vaikeaa, kun me kesäkuskit olemme alinta kastia, emmekä pahemmin pääse valitsemaan vuorojamme, vaan joudumme tyytymään niihin, mitä jäljelle jää, kun muut ovat valikoineet omansa.
Ajelu sujui tänään jotenkin erityisen mukavasti, jarrutukset osuivat nätisti kohdalleen, ja muistin joka kerta testata sähköjarrut liikkeelle lähtiessäni ja ottaa pitkät valot pois päältä ennen asemaa. Ehkäpäs minusta vielä kuski tulee.
1 comment:
Mut Helsingin rajalle ei oo pahakaan matka, poljet sinne. :P
Post a Comment