Kätköilyhuonoutta ja metrounisuutta

Vaihteeksi unissakin näkyi metroja. Tässä ajelin yksin useampaa junaa, jotka jotenkin jollain tasolla muistuttivat Lintsin Hurjakurun lauttoja, vettäkin siellä oli. Sitten tietenkin sattui jokin katastrofi ja kaikki junat jäivät tunneliin ja jouduin setvimään sitä. Lentämistäkin unessa harjoitin. Unen lopussa kaikkein hienoiten, kun nousin metrotunnelissa olevan korkean kohdan yläosaan, avasin luukun ja astuin päivänvaloon--ja löysin itseni jonkun korkean kerrostalon katolta. Melkoisen jännittävä maantiede mahtoi olla tuolla metrolinjalla.

Herättyäni jatkoin metroilua, eli siis taasen ajamaan. Taas tuli vastaan jo oikeaa matkustajajunaa ajavia, inssin läpäisseitä kavereita, ja inssijunaakin ohiteltiin. Oma ajo oli vähän unista--Myllypuro-Kontula-välillä keksin yhtäkkiä jostain, että olen juuri tulossa Vuosaareen, vaikka se on toisella haaralla. Hups. Ajelun jälkeen kävin konsalla syömässä ja Kulosaaressa opettamassa, ja sitten alkoikin vapaailta.

Tarjolla olisi ollut karaoketreenejä, mutta päätin, että parempi jättää väliin tänä nimenomaisena iltana. Sen sijaan ajattelin kätköillä ja shoppailla. Ensin Selloon shoppaamaan. Siellä törmäsin sattumalta äitiin, ja sain haaskattua rahaa paitsi tarpeellisiin keittiötarvikkeisiin, myös uusiin lenkkareihin ja takkiin. Lisäksi kuulin ihan parhaita uutisia: pikkuveljeni olivat kuulemma juuri käyneet kiipeilyalkeiskurssin. Lisää kiipeilyseuraa Helsingissä, jipii!

Kävimme äidin kanssa ihmettelemässä Sellon kattoparkin kätköä, mutta eipä näkynyt. Jatkoin yksikseni Manorial Maple -nimistä kätköä kohti. Oletin sen olevan puussa, joten kiipesin useampaan. Kätköä ei löytynyt, mutta kivaa oli. Päivän ainoaksi kätkökseni jäikin sitten yksi jo ennalta tuttu loota, johon pudotin geokolikon ja otin matkaan ötökän. Vielä kotiin palaillessani katselin kaihoisasti Alone in the Dark -putkiloa. Sinne pääsisi ihan hyvin mönkimään yksin. Varusteet ja vaatteet vaan puuttuivat, ja kello oli niin paljon, että parempi suunnata hiljakseen nukkumaan. Huomenna on inssi. Kurssikaverini sanoin, "Apua! Kääk!".