Unessa olin vanhan kunnon Veräjäpellon kuoron kanssa matkalla jossain espanjankielisessä paikassa, jossa oli saarella oleva huvipuisto. Myöhemmin samana päivänä laitoin viimein Lintsin kesän hakemuksen, koska se piti laittaa viimeistään tänään. Se vain häiritsi, koska sain myöskin tänään puhelinsoiton HKL:ltä, että voisin mennä haastateltavaksi metrojunankuljettajakurssia varten. Katsoo nyt sitten kummasta tulee kesätyöni.
Kaiken kaikkiaan työ/opiskelu/elämäahdistus leimasi koko päivää harvinaisen lahjakkaasti. Olinkin jo ihmissuhdeangsteja setviessäni unohtanut, kuinka lahjakkaasti muistakin asioista saa pahan olon. Aamun pikkoloselloharjoittelua ja -tuntia mikään ei häirinyt, mutta sen jälkeinen epämääräinen odottelu oli kurjaa, ja kun sain harjoitusluokan, en osannut tehdä sillä mitään, en vaan kyennyt soittamaan kun olin keskittymiskyvytön ja angst. Sentään oppilaan kanssa oli ihan mukavaa kun yritin sitä valmentaa musaluokan pääsykokeisiin. Ja olipas jännää kun oli pitänyt kirjoittaa sille suosituksiakin ja kaikkea.
Konsalla muuten oli harvinaisen hämärää ruokaa. "Juustomakkarapihveiksi" sanoivat, eli käytännössä kaksi isoa makkarapyörylää, joiden välissä oli kurkkusalaattia ja päällä juustoa. Kaikkee ne keksii. Höhlästi vaan niiden kanssa oli tarjolla kuorineen keitettyjä perunoita--jos olis ollut ranskiksia, olisipas ollut täydellinen snägäriannos. Myöhemmin ahdistuksissani sorruin ostamaan mokkapalan ja kolaa. Lisäksi koko ilta meni syödessä. Laaksolahdessa nimittäin oli karkkia. Yritin välttää karkinsyömistä syömällä kaikkea muuta, mutta ei se auttanut. Söin siis kaikkea muuta ja sitten sen päälle liikaa karkkia. Näin just. Enkä myöskään osaa taaskaan mennä ajoissa nukkumaan, vaikka väsymys on sen tasoinen että tässä tekstissä ei ole päätä eikä häntää eikä edes selkäpaloja.
Ai niin, mutta sentään luin bussimatkalla monta sivua psykolingvistiikan kirjaa, jonka ainaskin aattelin tenttiä. Lähinnä opin, että en tajua jos minulle englanniksi yrittää selittää, miten korva toimii.
No comments:
Post a Comment