Tänään en mennyt aamulla konsalle. Sen sijaan menin Kumpulaan, mihin kamalana inhottavana ihmisenä raahasin flunssaisen Ninnin seinäseuraksi. Niinpä sitten minä kiipesin ja Ninni varmisti, ja minulla oli kohtalaisen huono omatunto. Kiipiminen sujui kuitenkin ihan mukavasti aikaisesta ajankohdasta huolimatta.
Ihmeen mystisesti myös heti kiipeilyn perään ollut säestysharjoitus sujui, pikku kätöset eivät olleet liian rasittuneet seinällä roikkumisen jäljiltä. Tai no, "sujui", edes Brahmsin eka osa ei mennyt ulkoa kunnolla, mikä oli ärsyttävää ja noloa. Kyllä se yksin menee, pianon kanssa se vaan kuulostaa niin kovin erilaiselta, että on kuin eri biisi.
Vielä mystisemmin sain säestyksen jälkeen melkein heti luokan ja ehdin harjoitella vähän ennen kuin oli vaihteeksi taas kvartettia. Leikimme metronomin kanssa. On se vaan aina yhtä jännä lelu, ja aina yhtä mahdotonta on oikeasti soittaa siten, että pysyy tismalleen tempossa.
YS harjoitteli tänään Ressussa, ja oli kyllä ihanaa soittaa sen verran isommassa salissa, että orkesteri mahtuu sinne kunnolla, ja jää jopa vielä tyhjääkin. Shosta kaipaa tilaa. Kovasti etukäteen jännäämäni stemmisten pitäminen jäi väliin, koska ei löytynyt tiloja. Sen sijaan että olisimme soitelleet vain sellojen kesken, soitimmekin kaikki jouset yhdessä muutaman vaikean kohdan.
Kesken treenien tajusin, ettei minulla ole työtodistuksista sun muista kopioita huomista haastatteluntapaista varten, ja meinasi tulla paniikki. Elmo pelasti tilanteen käväisemällä Pasilassa printteri/kopiokoneen kanssa.
No comments:
Post a Comment