Perjantai oli metrokuskikurssin osalta vapaa. Soitosta se ei tietenkään sitä olisi saanut olla, mutta olipa melkein kuitenkin, vaikkei tarkoitus ollut. Nukuin kohtalaisen pitkään, menin konsalle, ja totesin, että kun harjoitusluokkatilanne on tavanomaisen kehno, niin menenpäs kotiin harjoittelemaan. Käsittämätöntä, että en vaan ikinä opi, että se ei toimi niin. Enhän mää kotona mitään saanut soitettua. Sen sijaan keskityin olemaan ahdistunut tutkinnosta ja siitä, etten ole soittanut tarpeeksi. Ei näin. Tutkintoahdistus vain on ihan omaa luokkaansa kaikkeen muuhun angstiin verrattuna. Maanantain ajattelemisesta tulee melkeinpä fyysisesti paha olo. Voi kun olisi jo tiistai.
Illalla käväisin opettamassa, ja sen jälkeen oli projektina saada aikaan hahmon bändin nettisivut huomenna alkavaan kampanjaan, ja samalla kieliteknologian läksyt, koskapa nämä ovat sama asia. Mutta kun ne pitää tehdä oikeaoppisesti CSS-muotoillen, mistä minulla ei ole mitään kokemusta, ja koska haluaisin niistä oikeasti hienot, niin eihän siitäkään valmista tullut.
Päivän saldona siis hirveästi ahdistusta ja yleistä aikaansaamattomuutta ja sen vuoksi lisää ahdistusta. Plääh.
No comments:
Post a Comment