Tänään oli soittotunti, ja niinhän se lusmuilu kostautuu, että en sitten osannut soittaa. Yritin kyllä harjoitella ennen tuntia, mutta ei se vaan ottanut sujuakseen. Myöskin ne pari tuntia, jotka soittotunnin jälkeen vietin harjoituskopissa, tuntuivat kovasti pään hakkaamiselta seinään. Yhyy, yääh, en osaa, en ala. Eilisen nihkeät tunnelmatkin roikkuivat kovin painavina niskassa edelleen.
Päivä kääntyi paremmaksi joskus niihin aikoihin, kun tajusin, että on olemassa hiihtoloma, ja että ilmeisesti sen kohdalla kalenterissani oikeasti on tyhjempää. Jee. Oppilaani oli myöskin hilpeä, ja saimmepas jotain soiteltuakin.
Illalla kotosalla kokeilin vielä, olisiko mitään järkeä ja pointtia äänittää omaa soittoaan, kun ainoana välineenä on läppäri ja sen sisäänrakennettu mikki. Yllättäen äänenlaatu ei ollutkaan järkyttävän kelvoton. Kyllä siitä erottaa väärät ja falskit äänet, huonot jousenvaihdot ja muut hirveydet. Tämäpäs voisikin olla harjoittelun kannalta hyvä juttu.
No comments:
Post a Comment