14/02/2007

Sitä samaa selloa

Sainpa vihoviimein itseni potkittua tapaamaan opinnäytetyöni ohjaajaa ja ihmettelemään, mikä ihme opinnäyte ja mistä mä semmoisen teen. Tuli paljon ideoita, mutta ei yhtään selkeitä ja varmoja, joten pitäisi kauheasti miettiä ja pähkäillä ja pohtia, että mitä. Kyseessä siis on Stadian kirjallinen päättötyö, joka voi käytännössä käsitellä melkein mitä vaan mikä jotenkin liittyy soitonopetukseen. Aihe on toistaiseksi "jotain soittotuntikielestä", mikä ei ole mikään aihe. Mutta ehkä se tästä lähtee. On vähän pakkokin, muuten en valmistu.

Muu aamupäivä meni harjoittelemisen yrittämiseen, kuten tavallista. Aikaa soittamiselle kyllä olisi, mutta keskittymiskyky on nolla. Soitan kaksi tahtia, totean, etten yhtään ajatellut, mitä soitin, soitan samat kaksi tahtia uusiksi enkä vieläkään ajattele... Sitä sitten monta tuntia. Sitten vituttaa. Tämä on sitä päänsäseinäänhakkaamisharjoittelua. Löysin jonkunmoisen järjen soittooni vasta viimeiseksi puoleksi tunniksi, sitten piti mennä Suaven treeneihin.

Väliin parin tunnin kahvi- & laskiaispullatauko, ja sitten tietystikin päivän lopuksi YSsää. On joitain asioita, mistä ärsyynnyn pikavauhtia, ja yksi niistä on se, kun ihmiset laahaavat orkesterissa soiteltaessa. Ei saa soittaa liian hitaasti. Liian nopeasti tietenkin saa. Oikeastihan molemmat on aivan yhtä pahoja virheitä, hihii. (Muita ärsyynnyttäviä asioita ovat mm. ruuhkaratikat joissa ei pääse istumaan sekä se, jos joku tulee koputtelemaan harjoituskopin ovea jostain tyhmästä syystä ja keskeyttää harjoitteluni. Instant-räyh.)

No comments: