04/11/2007

Turkuliidailua

Päinvastoin kuin eilen, tänään oli aamupäivällä turha arpoa, olisiko nyt edelleen kipeähkö olo vaiko eikö. Olin päättänyt, että lähden Turkuun ja kiipeän, ja tästä myös pidin kiinni. Lisäksi olin päättänyt roudata sellon mukaan, jottei koko maanantaiaamupäivä menisi turhaan lusmuiluun. Muuten hyvä, mutta jostain käsittämättömästä syystä juna, johon sinisen laatikkoni kanssa raahauduin, oli niin täysi, että tuli vaikeuksia mahtua sinne. IC-junien (samoin kuin Pendolinojen) tavarahyllyt ovat niin pienet, ettei sello sovi sinne. Minulla oli käytössä vain yksi istumapaikka, yhtä ainoaa ylimääräistä vapaata ei näkynyt koko vaunussa. Siihenpä sitten änkeydyin, sellolle jalkatila ja minulle istumatila ja jalat käytävässä. Näköjään sekin on mahdollista. Onneksi suuri osa porukasta jäi pois Karjaalla(?!). Mysteeriksi jäi kumminkin, miksi ihmeessä ne kaikki ihmiset halusivat vaihtaa kaupunkia sunnuntaipäivänä klo 11 junalla.

Turussa oli hyvin suuri kiusaus jämähtää Mirille lojumaan ja jättää kiipimät kiipimättä, mutta onneksi kumminkin lähdettiin. Olipa nimittäin varmasti opettavainen ja hyödyllinen kiipeilykerta. Liidasin yhden helpon reitin kokonaan ja pikkuisen hankalampaakin yli puolen välin, ja varmistin useamman Mirin liidin. Tällä kertaa--päinvastoin kuin olisin odottanut--oma kiipeäminen tuntui varmistamista pelottavammalta. Harjoiteltiin myös köyteen hyppimistä, mikä oli edelleen pelottavaa, muttei kumminkaan mitenkään ylitsepääsemättömän kamalan tuntuista edes varmistaessa, vaikka aika tehokkaasti sinkosinkin irti lattiasta ja seinää kohti. Yläköysittelyn puolella pääsin testaamaan minulle uutta tiiliseinäreittiä, joka oli todella vinkeä, voimat vaan lopahtivat kesken. Sitä pitää ehdottomasti päästä jatkamaan.

Kiipimän jälkeen loppupäivä menikin aika lusmulinjalla. Tutustuin Mirin espressokeittimeen, joka oli hypetyksensä ansainnut. Aivan ihanaa kahvia. Jee. Katseltiin myös harvinaisen pöhkö Nakertajat-elokuva. Onneksi olen harvinaisen pöhkö ihminen, ja hihittelin kippurassa kaikille älyttömille hölmöyksille ja yleiselle kasariudelle. Hihih.

No comments: