Toistoa

Torstai ja perjantai olivat melkeinpä samanlaiset. Ilta oli melkein samanlainen molempina päivinä: siihen sisältyi yksi oppilas ja muutama tunti harjoittelua. Eri päivinä oli toki eri oppilas, joten aika erilaiset soittotunnit. Harjoittelussakin oli eronsa: torstaina soitin konsalla reippaasti kolmisen tuntia, perjantaina taidekoulun toimitiloissa kaksi tuntia. Niin paljon kuin tutkinnosta taas stressaankin, on se myönnettävä, että tavoitteellisuus on ehdottomasti soitolle hyväksi. Tulee harjoiteltua paljon, ja tällä hetkellä vielä ihmeen tehokkaasti ja keskittyneesti.

Päivien suurin ero oli, että perjantaina aamusta kiivettiin. Oli monipuolinen kiipimäkerta: oli helppoja yläköysireittejä, yksi ihan liian vaikea yläköysireitti (greidiä ei kerrottu missään, mutta hohhoh, ei ollut kyllä mua varten), kömpelöhkö yritys liidata helppo tuttu reitti nätisti, sekä kaksi uutta liidikokeilua, helpohko ja vähän vaikeampi. Vaikeampi tapaus oli kiva ja kiintoisa ja siitä pääsisi käväisemään katossa, jos jaksaisi sinne asti. Tällä kertaa loppuivat voimat ja uskallus kesken, joskus toiste sitten lisää.

Molemmat illat sisälsivät myös Galacticaa. Katsoin 3. kauden loppuun, ja annan viralliseksi kokonaisarvosanaksi "blaah". Suurin osa kauden jaksoista tuntui täytteeltä, saippuajuonia oli aivan hillittömästi, eivätkä ne onnistuneet olemaan etäisestikään kiinnostavia. Kauden loppuhuipennuskin oli lähinnä lakidraamaa ja sellaisena niin ei-nappaava, että ihan ongelmitta saatoin pistää kesken jakson pauselle ja pitää tauon. Ärsyttävää, kun oikeasti pidin ekasta kaudesta ja suuresta osasta tokaa kautta. Yhyy. Sen verran kiintoisaa uutta käännettä kuitenkin tuohon ihan loppuun ilmaantui, että täytyy se neljäskin kausi kait sitten joskus nähdä, kun se tulee ulos.