Valmistus

Keskiviikon järkkyaikaiseen herätykseen verrattuna torstain klo 4.00 herätys ja työpäivän aloitus klo 5.17 Rautatientorilla, mihin pääsi junalla, tuntuivat melkein inhimillisiltä. Metroiikenne oli taas sekaisin suuren osan päivästä, jotain asetinlaitevikaa ja temppuilevaa uuden junan pakkopysäytyslaitetta ja mitä lie. Taaskaan minun kohdalleni ei sattunut mitään paitsi se, että sain junia myöhässä, koska edellisen kuskin kohdalle oli osunut jotain häikkää.

Töiden jälkeen, sopivan hysteerisen väsyneessä mielentilassa, kävin YS:n sellistien kesken katsomassa uuden Indiana Jonesin. Väsymyshysteria oli juuri oikea tila katsella sitä, koska hihitin melkein koko ajan ja kaikille tyhmimmillekin vitseille. Oli se aika lysti leffa, niin viihdyttävä ja vauhdikas ettei hereillä pysyminen tuottanut ongelmia. Leffan jälkeen kävimme syömässä, ja sieltä minä vielä uupumusta uhmaten jatkoin Konservatorion kevätbileisiin ravintolalaiva Wäiskiin. Jaksoinkin sitten olla siellä jopa reilun tunnin lähinnä vaihtamassa kuulumisia. Hurjaa biletystä.

Perjantaina kulutin enimmän osan aamupäivästä laittautuen, koska vuorossa olivat valmistujaiset, joihin olin jo useamman viikon ajan valmistautunut. Hämmentävää kyllä, suuren pukeutumis/meikkaus/hiustenlaitto-operaation jälkeen oikeasti tunsin näyttäväni hyvältä. Tätä ei usein tapahdu. Se oli aika kivaa. Äiti ja mummi poimivat minut ja ajelimme Ruoholahteen Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadian Kulttuurialan valmistujaisjuhliin - viimeisiin laatuaan, koska elokuussa ko. koulu muuttuu Metropolia Ammattikorkeakoulun osaksi. Tilaisuus oli melko lailla perinteinen todistustenjako: muutama musiikkiesitys, monta puhetta, joista osa oli kauheita ja osa onnistuneita, sekä minuutin maine ja kunnia kun jokainen kävi vuorollaan hakemassa todistuksensa. Nyt minulla sitten on virallinen paperi: olen Musiikkipedagogi AMK, pääaineena sello. Konsalta ulos astuttuamme alkoi itkettää. Aikani siellä on oikeasti, lopullisesti ohi. Kyllä sitä tulee jonkin verran ikävä, ehkä aika paljonkin. Loppupäivään ei sisältynyt suurta valmistujaisjuhlimista, vaan lähinnä lojumista Laaksolahdessa. Oli meillä tosin Jätskiautosta ostettu jäätelökakku. Jokseenkin antikliimaktista.