Sänky tuli taloon

Näin kamalaa unta. Olin menossa naimisiin, mutta se toimi siten, että sukulaiset olivat ilmoittaneet minulle päivämäärän, että tuolloin on häät, järkkäämme kaiken muun, hanki sinä itsellesi sulhanen. Tietenkään en onnistunut siinä, vaan olin loppujen lopuksi yksin omissa häissäni. Noloa. Alitajuntani ilmeisesti vihaa minua ja haluaa minun kehittävän ns. normaalin ihmissuhde-elämän. Yhyy.

Aamupäivän vapaat tunnit menivät vaihteeksi tutulla ADHD-vaihteella. Yritin tehdä kaikkea hyödyllistä, mutta vähän huonolla menestyksellä, kun koko ajan keksin jotain muuta, mikä myös pitäisi tehdä. Tärkein tuli kuitenkin tehtyä: äiti ja Joe käväisivät, käänsimme sohvan, siirsimme kirjahyllyn ja annoin avaimet eteenpäin.

Töissä ollessani perheeni pelasti päivän järkkäämällä asioita--jostain syystä Asko toimittaa huonekaluja vain klo 16 jälkeen, joten en mitenään pystynyt itse olemaan paikalla. Siispä äiti oli vastassa, kun uusi sänky saapui. Itse vain ajelin ja odotin jännityksellä.

Kotiin päästyäni kurkistin nukkumanurkkaukseen ja leukani putosi lattiaan. Jestas. Uusi sänky on ISO. Koska se ei ole yhtä leveä kuin useat muut tuntemani sängyt, vaikutelma ei voi johtua vain leveydestä, vaan varmasti yhtä paljon korkeudesta. Vaikkei tämä edes ole jenkkisänky, se on jostain syystä selkeästi korkeampi kuin aikaisempi. Puhumattakaan siitä, että kai se näyttää suurelta, kun se on asetettu näin pieneen tilaan. Mutta joka tapauksessa. Puh. Vau. Taitaa viedä hetken, ennenkuin totun nukkumaan tässä.