Viikon tauon ja alkuviikon totuttelun jälkeen työ-päivärytmi on taas palannut: nukun liian pitkään ja jotenkin hukkaan koko aamupäivän. Siirrellessäni torkkuherätystä myöhemmäksi näin jotain sekavaa unta, jossa olin löytänyt prinssin, mutta ilkeä kuningas ei halunnut meidän olevan yhdessä, ja jotain kaulojakin katkottiin, mutta ilmeiseesti kyseessä olikin vain larppi, koska paettuani paikalta puolen hovin kanssa olin yhtäkkiä Turussa, missä oli joku coni, ja yritin majoittaa koko isoa porukkaa Mirille. Hm. Hieman enemmän herättyäni jumitin joksikin tunniksi jorisemaan irkkiin enimmäkseen tyhmiä ja sekavia luolasankareiden kanssa. Vasta viimeisen tunnin ennen töihinlähtöä käytin järkevästi syömiseen, tiskaamiseen ja siivoiluun.
Töissä oli oikeastaan eka ihan melkeinpä täysin normaalin tuntuinen päivä. Uskalsin viimein tulla asemille oikein, eli siis mahdollisimman suurella nopeudella aloittaen jarrutuksen mahdollisimman myöhään, aikaa säästäen. Aiemmat päivät tällä viikolla olen aloitellut jarrutuksia turhan aikaisin, ihan niinkuin sillä nyt olisi paljoakaan merkitystä, ajanko seitsemääkymppiä vai viittäviittä, jos joku on tulossa junan alle. Ei sitä pysäyttää ehtisi kuitenkaan. Mutta jee. Ekaa kertaa sitten Sen Ikävän Tapahtuman katsoin tänään edessä aukeavaa tunnelia ja totesin, että on tää silti edelleenkin melkoisen magee kesätyö.
No comments:
Post a Comment