Päivät sujuvat näköjään ilman mitään huomattavaa eroa normaaliin, mutta yöt ovat vaikeita. Yksin ajatusten kanssa jääminen ja ylipäänsä pysähtyminen paikoilleen ilman muuta ajateltavaa johtaa ikäviin ajatuksiin. Nukahtaminen, missä normaalistikin olen huono, on älyttömän vaikeaa. Hyvänä puolena tosin edelleen, nukkumisessa sinänsä ei ole mitään ongelmaa, kun joskus sinne asti pääsen, ei painajaisia, ei heräilyä kesken yötä tai mitään muuta sellaista.
Keskiviikkona totesin, että jep, toimettomuus ei ole hyvä juttu, tarvin tekemistä. Tiedostin tämän jo aamupäivästä, mutten sitten kuitenkaan keksinyt, mitä huvittaisi tehdä. Onneksi Susanna saapui seuraksi, muuten olisi ollut hyvin paljon kurjempaa. Emme tosin saaneet tehtyä juuri mitään. Mirin palattua töistä lojumislinja kaiken lisäksi jatkui edelleen. Jossain vaiheessa totesin, että en kestä enää, nyt pitäisi tehdäkin jotain, mutta jouduin odottamaan vielä hyvän tovin ennen kuin "jotain" tehtiin, eli käytiin kuskaamassa Susanna Paraisille. Paluumatkalla etsittiin taas Stargate-taideteoksella olevaa geokätköä, ja ei vaan vieläkään onnistunut. Ollaan ilmeisesti tosi huonoja. Vaikeusaste 1, "helppo peruskätkö", ja kahteen kertaan on pengottu jokainen mahdolliselta tuntuva paikka ja kätköä vaan ei näy. Siihen kuitenkin sain haaskattua turhaa energiaa sen verran, että kykenin taas pysähtymään paikoilleni. Tosin, ei siitä taaskaan mitään hyvää seurannut, ja yö oli taas vaikea.
No comments:
Post a Comment