03/12/2006

Minä, pelinjohtaja? Hihihihihihi

Perjantai jäi puolivahingossa päivittämättä, mutta eipä siinä paljoa kertomista ollutkaan. Aamulla barokkisellotunti, mutta kaikki barokkisellot olivat käytössä, joten piti soittaa modernilla. Sitten hengailua konsalla. Odottelin oppilastani, mutta oppilas ei sitten ollutkaan tulossa. Kotiin. Ajantappoa.

Tänään oli paljon, paljon kiintoisampi päivä. Tänään leikin larpissa pelinjohtajaa. Tänään pelattiin "Kovaa teetä, komisario Öblom". Olin ennakolta odottanut ahdistusta ja angstia, vaihteeksi siis offgame-sellaista, mutta ei sitä tullutkaan. Oli siistiä nähdä kirjoittamiensa hahmojen ilmentyvän ihan ilmielävinä ihmisinä, ja kaiken kirjoitellun materiaalin heräilevän eloon... Järjestelyt tuntuivat sujuvan ihan ihmeen helposti, vaikka keittiössä riittikin kaaosta ja sählinkiä.

Ja pelinjohtoilusta viis, parasta oli, että pitkästä aikaa osasin nauttia pelaamisesta larpissa, joka ei ollut turkulaista kaupunkikampanjointia. GM-hahmoni oli semmoinen yhden lauseen ja yhden ajatuksen hahmo, tyhmä karjakko joka oli roudattu navetasta keittiöavuksi, täydellisen asennevammainen ja kaikkien mielestä ärsyttävä. Minulla oli älyttömän kivaa sitä pelatessa, vaikkei ollut juonen juonta. Tekemistä tietysti oli koko ajan, kun kerran keittiöorjana lähinnä toimin. Silti, jollain hassulla tavalla tämä palautti uskoni siihen, että osaan ehkä pelata sittenkin jotain joskus ja pitää siitä (ja toisaalta vahvisti näkemystäni, että pitäisi vaan pysyä näissä tyhmissä hahmoissa, koska osaan pelata niitä hyvin ja ne ovat lystejä).

Pelin loppuvaihetta kohti vajosin ihan hillittömään hyper-hysteriaan ja hihittelin itsekseni ilman mitään järkevää syytä niin maanisesti, että melkein alkoi itseäkin pelottaa. Tämä jatkui pelin loputtuakin, joten pelistä sitten jäi hyvä fiilis, hihih. Oli siellä kai oikeastikin monilla ollut kivaa. Joillain ehkä ei ollut, mutta kai se on luonnonlaki, että jos on 50 pelaajaa ja hahmoa, niin ei kaikilla voikaan olla täydellisen kivaa.

On se vaan pelottavaa, että tästä jäi sitten hirveän positiivinen jälkitunnelma. Että voisi joskus toistekin jossain pelinjohdossa sähliä. Huu.

No comments: