Hupsista, vaihteeksi meni jokunen päivä vailla päivitystä. Nyt siis läjä.
Torstai 7.12.: YS Lohjalla
Torstaina oli semmoinen aamupäivä, että olisi pitänyt tehdä jotain, mutta enpä tehnyt. Kävin konsalla muksuryhmis-palaverissa, ja sitten hipsin YS-bussiin. Oli nimittäin syyskauden "maakuntakonsertti", joka tänä vuonna suuntautui Lohjalle. Siellä ei oikein ollut ketään--yleisöä joku laski parhaillaan olleen 23 henkilöä. Soitto sentään meni paljon paremmin kuin olisin odottanut, vaikka jotenkin onnistuinkin hukkaamaan keskittymiseni Vaughan-Williamsin aikana niin nätisti, etten sitten osannut laskea mitään neljäsosaa pidempiä nuotteja täyteen mittaansa.
Perjantai 8.12.: Pikkolosello!
Perjantai oli vähäsen kaaos-sählinki-kiire-päivä, johtuen siitä, että piti pakata viikonloppua varten, mutta ei oikein ollut kauheasti aikaa siihen. Oli nimittäin lähemmäs kolme tuntia Suaven Boccherini-treenejä, ja heti perään barokkisellotunti ja sellotunti. Barokkisellotunti oli ihan paras ikinä: pääsin soittamaan pikkoloselloa. Se on niinkuin pieni barokkisello, jossa on yksi ylimääräinen kieli, ylimpänä a:n jälkeen vielä e-kieli, ihan niinkuin viulussa. Soitan sitten sillä muuan kaksoiskonserton sooloviulustemmaa. Hiiiii, siistiä, saan olla sello-viulisti! Moderni sellotunti siihen perään oli ihan jees kun sitä Elfentantzia rähmittiin, mutta pikkoloselloa olisi vaan voinut soittaa koko iltapäivän kun se oli niin hauska.
Soitteluista selvittyäni lähdin kiiruusti proppiostoksille. Piti ostaa jonkinmoinen ruutupaita. UFF petti, sieltä ei löytynyt mitään kivaa. Ostinkin ihan uuden paidan H&M:stä (höö!), mutta se on jostain syystä minusta tosi kiva, vaikkei yhtään semmoinen mitä yleensä pidän. Sitten pikavauhtia Pasilaan, pakkauksen viimeistely ja junalla Riihimäelle, koska ehdottomasti fiksuin reitti mennä Helsingistä Mikkeliin on mennä junalla Riihimäelle ja sieltä hypätä Turusta tulleeseen autokyytiin. Sillä kyllä pääsi perille pelipaikalle ja hassua juttua riitti. Ja perillä pääsin katselemaan Galactican kakkoskautta, jonka Miri oli ystävällisesti minulle hankkinut ja tuonut mukanaan.
9.12.: 2300 AD - Shipwreck
Lauantaina pelattiin Mikkelin suunnalla scifiä. Paitsi että se olikin siten Cthulhu-scifiä, loppujen lopuksi. Joka tapauksessa, kun vertasi omiin viikontakaisiin 1931-järjestelyihimme, tämä peli oli niiden vastakohta. Tietotekniikka petti, pelaajat jättivät saapumatta ja eivät ilmoittaneet--ja yksi pelinjohtaja oli jättänyt hahmonsa kirjoittamatta ilmoittamatta juuri mitään, ja epäonnisesti oma hahmoni kuului niihin, joten se oli vähän olematon. Pelinjohdon stressi ja ahdistus tarttui, ja sai minut lähtemään vähän väärällä jalalla peliin.
Pelasin biokemistiä, joka tutki mystistä bakteerintapaista "substanssi Golchyb"-nimistä juttua. Tyhmänä ratkaisin hahmoni kontaktien puutteen päättämällä, että se on epäsosiaalinen ja töykeä ja asuu laboratoriossa eikä näyttäydy sen ulkopuolella jos ei ole pakko. Epäsosialisointi olisi ollut pop, jos meillä oikeasti olisi ollut tietokoneella ötöanalyysiohjelma, mutta sitä ei ollut, niin sitten ei oikein ollut mitään puuhaa. Kunnes sitten muuan tiedemiestoveri sai järjettömän idean sotkea substanssia ihmisvereen (mitä uutta siinä muka oli, kun olimme jo tehneet eläinkokeita?)--ja se räjähti käsiin. Koska se ei ollut mikä hyvänsä mystinen avaruusbakteeri, vaan hyvinkin yliluonnollinen sellainen. Sitten juostiin pakoon zombeja. Hii. Ja hahmoni pelastui lähtemällä lierojen korporaattityyppien matkaan.
Pelin jälkeen ei ollut niinkään hilpeyttä eikä sen vastakohtaista syvää ärsytystä kuin semmoinen epämääräinen, "jaahas, olipas peli"-tunne, joka johti siihen, etten jaksanut sosialisoida muiden pelaajien kanssa, vaan piilouduin katselemaan lisää Galacticaa.
Ja sitten ajeltiin Turkuun. Pitkä matka, ja harvinaisen pitkä kotimatka näin helsinkiläiselle. Matkalla käytiin katsomassa dinosaurusta.
No comments:
Post a Comment