No ni! Nyt olis kokoelma sitten valmis. Eilen olin Vekkulan ovella. Nyt olen ollut vähintään päivän joka ikisellä Lintsin lastenlaitteella (niiden lisäksi olen toki ollut monta monta päivää kahdella isolla laitteellani, jotka on jo tullut täällä mainittua miljuuna kertaa, eli Pikajunalla ja Hurjakurulla). Vekkulan konehuoneesta ei löytynyt lumileopardia, kuten kävi unessa pari päivää ennen ekaa työpäivääni. Muuten se oli kyllä jännä paikka, vaikken siellä käynytkään kuin hyvin pikaisesti kääntymässä päivän aluksi ja lopuksi. Työpäivä oli älyttömän hiljainen, ja vain viisi tuntia pitkä, joten vaikka olikin varsin tylsää, ei sitä tarvinnut jaksaa pitkään.
Parin tunnin päästä pitäisi käydä vilkaisemassa sitä Länsi-Pasilan solukämppää. Periaatteessa olen jo onnistunut taivuttelemaan itseni sille kannalle, että muutan sinne. Se on kumminkin hyvällä paikalla. Olen niin tottunut siihen, että juna-asema on alle kymmenen minuutin kävelymatkan päässä ja sieltä pääsee viidessä minuutissa keskustaan, että paluu Espoon puskaan, mistä on vähintään tunnin bussimatka joka paikkaan, tuntuisi ikävältä. Onhan se niin, että jollen millään kestä siellä solussa olla, niin sitten voin aina muuttaa pois.
No comments:
Post a Comment