Töitä riittää. Vähän liikaakin, näköjään. Vaihdoin pari päivää kaverin kanssa, enkä silloin tajunnut, mitä tein, mutta sain aikaan kauheuksia: mulla on 16 päivän sisällä tasan 2 vapaapäivää ja 14 päivää töitä. Ai. Nyt työpäivistä takana 8, ja huomenna alkava 6 päivän putki pelottaa kovasti.
Toissapäivänä päätin jo ryhtyä hajoilemaan kiitos väsymyksen tai jonkun sellaisen. Ekaa kertaa itkin töissä, eivätkä syynä edes olleet ilkeät asiakkaat, vaan työkavereiden kritiikki, joka kaiken lisäksi oli aivan kilttiä ja asiallista. En vain osannut ollenkaan ottaa sitä. Onneksi Karusellin sisällä kopissa istuessaan on kohtalaisen hyvin piilossa, että siellä sitten voi nyyhkiä ja olla säälittävä ihan huomaamattomasti. Kumminkin tuon päivän karusellikaverini sekä tauottajani taitavat pitää minua tämän johdosta nyt vähän epävakaana... Ovat kai oikeassakin.
Eilen sitten esiintyi tämä väsymyksen toinen lieveilmiö jälleen, eli sellainen yleinen sekoilu ja häröily. Sitä harjoitin Rinkelin vaksina. Meitä oli laitteella neljä ja päivä oli kovin rauhallinen, kiitos ihanien, vaikkakin ihan liian lyhyiden ja hentoisten sadekuurojen. Sielläpä sitten taas lähti huonoa läppää ihan ylettömiin ja muutenkin olin tosi levoton. Kuin muuan liiankin usein nimeltä mainittu edesmennyt värikäs sekopääsusi. Saparotkin mulla oli ja kaikkea.
Ja sitten kun kotonaoloaika olisi kannattanut käyttää järkevänrauhallisesti, olen kehittänyt vaihteeksi oikean BGII-addiktion, jotenka yöt menevät iloisesti pelatessa. Edellisestä läpipeluukerrastani on kuin onkin jo niin kauan, että olen unohtanut paljonkin juttuja, joten ei tunnu vanhan kertaukselta pelkästään.
No comments:
Post a Comment