Solukämppä näytti juuri semmoiselta kuin ajattelin, elikäs tavanomaiselta Hoasin kolmen hengen solulta. Se on paljon isompi kuin tämä nykyinen, joka on myöskin aiemmin ollut kolmen hengen solu, ja siinä on jopa parvekekin. Kaiken kaikkiaan retkeni länsipuolelle vahvisti tuota oppimaani yleistä käsitystä, että Länsi-Pasila on se hienompi Pasila. Täällä itäpuolella on lähinnä betonia, lännessä on puistoa ja paljon enemmän mummoja kuin täällä. Mummojen määrä kertoo aina jotakin. Joidenkin mielestä se lienee huono asia, mutta minusta se on ihan ookoo.
Edelleenkin ajatus ihan vieraista ihmisistä kämppiksinä pelottaa. Ne eivät tietenkään edes olleet kotona, kun kävin. Joka tapauksessa, pitää tuota ainakin kokeilla. Siispä tänään pitäisi säätää papereita.
Eilen asunnonkatsastuksen lisäksi oli taasen töitä, missä olin Taikasirkuksessa, mikä oli ihan jees, koska siellä oli vähän asiakkaita ja kaksi työntekijää, joten oli aikaa vain oleilla ja jutella. Alkukesästä en vielä arvostanut sellaista, mutta nyt olen todennut, että vaikka small talkin ylläpitäminen on vaikeaa, yleensä löytyy kumminkin jotakin puhuttavaa vaikkapa asunnoista ja opiskeluista, ja sitten aika menee paljon nopsemmin kuin yksin.
No comments:
Post a Comment