18/08/2006

Heräämisiä

Näin unta, jossa olin äidin kanssa korvessa mökillä. Meidän piti tehdä hahmoja ropeen, jota olimme menossa pelaamaan joidenkin tätien kanssa. Yllättäin mökin ovikello alkoi soida, jolloin ihmettelimme, että eihän täällä ketään pitäisi olla. Se soi hyvän aikaa kunnes viimein tajusin, että se oli ihan oikea ovikello. Säpsähdin hereille, hädissäni puin jotakin päälleni ja menin avaamaan. Siellä oli semmoinen remonttireiskan näköinen tyyppi, joka tuli tekemään poismuuttotarkastusta. Onneksi se vain vilkaisi asuntoa ja häipyi. Tosi kiva herätys. Ei vieläkään ole kuulunut sanaakaan uudesta kämpästä. Yritin soittaa Hoasille, mutta hämmennyin niiden puhelinpalvelusta, jotenka lähetinkin sitten mailia. Saa nähdä, vastaavatko.

Päivän ainoana pakollisena kuviona piti toimittaa Lintsille vapaapäivätoivomuslappu. Pyöräiltyäni sinne sain loistavan idean lähteä saman tien ylläripyöräretkelle. Kun kerran luultavasti pitää Pasilasta poistua pian, päätin nyt tutustua lähiseutuun edes vähän. Löysin Kumpulan. Se oli tylsän lähellä, mutta siellä oli kaikkea jännää, kuten maauimala ja hiukkaskiihdytinlaboratorio. Pyörittyäni aikani päättömästi sinne tänne ja kohdattuani ihan pienen sadekuuron päätin ryhtyä jahtaamaan poispäin purjehtivia tummia pilviä, mutten oikein saanut kiinni. Palasin Pasilaan Palturin pariin. Pelottavinta tässä koko kuviossa oli se, että minähän en ikinä koskaan liikauta eväänikään liikunnan suuntaan, jollei ole pakko.

Iltapäiväksi suuntasin ruokittavaksi Laaksolahteen. Löysin sieltä myös sadepilvet, jotka olivat kasvaneet mielettömän upean ukkosmyrskyn muotoon. Menin takapihalle istumaan sateeseen ja katselemaan pilviä ja salamoita ja kuuntelemaan jyrinää. Kun sade kävi liian rankaksi, hain sadeviitan. Lopulta alkoi tulla rakeita, ja äiti käski tulla sisään "ku ne on noin isojakin, kohta vielä sattuu". Pikkuveljet ja paikalle lanittamaan tullut kaverinsa varmasti pitivät minua totaalisen pöhkönä. Tänä kesänä vain olen kertakaikkiaan oppinut arvostamaan sadetta ja ns. kurjaa säätä ihan uudella tavalla.

No comments: