Miettii ny, onko tämä kehittämäni Baldurin gåte -addiktio nyt kovin järkevä juttu. Päiväni menevät sillain, että aamulla ehtii jonkun tunnin pelata ennen töihin lähtöä, ja illalla sitten valvoo liian myöhään saman puuhan parissa. Lisäksi se on jotenkin johtanut siihen, että jopa kivat ja mukavat ja odotetut sähköpostit (esim. tieto seuraavista Toto- ja Calbourne-peleistä) saavat aikaan vain halun tunkea päänsä puskaan ja ignoorata koko todellisuus. En millään viitsisi vastata mihinkään sposteihin, tai ajatella tulevan syksyn aikatauluja (tai koulua ja opintoja! Eieiei!).
Töissä toissapäivänä Kuru ja eilen Pallokaruselli. Nyt olen sitten kiertänyt paria vaille kaikki lastenlaitteet: Vekkulan ovella en ole ikuna ollut, ja Kammokujaa vain tauottanut. Onneksi nyt on vika työpäivä vähään aikaan. Ei enää jaksais. Töissä myöskin huomaa, että on loppukesä, koska yleisesti ottaen ihmiset ovat aika väsyneitä ja hajoilevaisia.
No comments:
Post a Comment