Viikonloppu meni Rekkarallia pyöritellessä. Siinä on semmoinen kiva äänimerkkinappula, jota voi painaa, että kuuluu tööt. Samoin viikonlopun jäljiltä oli fiiliskin aika tööt - kaksikymmentä tuntia samalla laitteella, ja kun se vielä on niin tosi pop laite, että muksuja on koko ajan jonossa, yleensä vanhempien kanssa... Ja kun aikuisia mahtuu yhteen ajoon aika lailla tasan viisi kappaletta, niin jonokaan ei etene... Joo, tööt on ihan hyvä sana kuvaamaan sitä, miltä illalla tuntui.
Eilen oli onneksi "vanhat työntekijät lastenlaitteilla"-ylläripäivä, mikä tarkoitti sitä, että me uutukaiset ekavuotelaiset pääsimme niille isommille laitteille. Olin pitkästä aikaa Hurjakurulla, ja on se vaan luksusta. Ainoana harminaiheena muuan työkaveri päätti, että mä olen niin käsittämättömän hassun näköinen, että se repesi joka kerta, kun katsoi mua kohti. Aluksi se oli tavallaan ihan hassua, mutta kun sitä jatkui tuntikaupalla, se muuttui absurdilla tavalla ahdistavaksi. Jos mä oikeasti näytän jotenkin niin äärettömän huvittavalta, ei mikään ihme, jos sosiaalinen elämä useinkin ontuu... (--olkoonkin, että isompana syynä siihen ihan oikeasti on vain oma taipumus vetäytyä syrjään ja olla ottamatta yhteyksiä mihinkään suuntaan)
No comments:
Post a Comment