Grrraaargh!

Eilen oli hyvä päivä. Pääsin ihmettelemään Lohikäärmettä. Se on siisti laite, joskin aika kuuma, mutta ei se eilen häirinnyt.

Tänään sitten... Tällaiset päivät pitäisi kieltää. Perkele. Aamulla kun kuulin olevani Pikajunalla, ajattelin, että OK. Se on yleensä ihan jees laite, mutta eipä nyt ollutkaan. Asiakkaita oli kovasti paljon, joten kaikki mahdollinen ärsyttävyys moninkertaistui. Joka hemmetin ajon alussa (yksi ajo ottaa noin neljä minuuttia) vähintään yksi tyyppi valitti, että "Nää turvapuomit ei oo kiinni!"--yksi ruotsinkielinen pikkutyttönen oikeasti oli paniikkikohtauksen partaalla, itki ja parkui äidilleen ettei ne ole lukossa--kun eivät ne sillä hetkellä vielä olleetkaan, mutta kaikki oli täydellisen hyvin ja normaalisti ja ne menivät lukkoon noin kymmenen sekuntia myöhemmin!
Ettäs tiedätte jos Lintsin Pikajunaan joskus eksytte:
a) Pikajunan turvapuomit lukkiutuvat vasta, kun laitetyöntekijä menee koppiin ja painaa nappia.
b) Silloin kun ne ovat lukossa, niissä on melko paljon liikkumavaraa. Juna menee kumminkin semmoista vauhtia, että jos onnistutte sieltä putoamaan, olette kelvollinen Darwin Award-kandidaatti.

Toistuvan ja tajuttoman ärsyttävän kitinän kuunteleminen oli tosin ehkä päivän pienimpiä tyhmiä asioita. Vielä tyhmempää oli esimerkiksi se, että kyytiin tuli kivoja ranskankielisiä lapsia, ja en vain tajunnut niiden puhetta, enkä osannut sanoa niille mitään. En tiedä, mitä varten sitäkin piti päälle kymmenen vuotta opiskella, kun ei mitään silti osaa. Lisäksi ajokopissa oli paljon kuumempi kuin ulkona tuulettimesta huolimatta, oikeasti tuskaisen tukalaa. Kaikki lupaavat synkät pilvet tietysti vain purjehtivat puiston yli ihan kuin vittuillakseen.

Päästyäni kotiin toivoin, että siellä keksisin jotain kivaa. Sen sijaan odotti postiluukun edustalla useampi ikävänsorttinen posti. Ensinnäkin nettikirjakauppa oli lähettänyt minulle jonkun aivan täydellisen väärän sarjakuvakirjan sen sijaan, mitä niiltä tilasin. Siitä sitten rustaamaan englanninkielistä valituskirjelmää. Lisäksi tuli kopio Helenin tekemästä kaveriasunnon irtisanomisesta, ja sen myötä äärettömän sekavat ja huonot ohjeet siitä, mitä minun pitää tehdä, jos haluan jatkossakin asua jossakin. Jätin asumisoikeudensiirtohakemuksen, mutta mun pitäisi ilmeisesti myöskin irtisanoa, en vain tiedä miten, tai millä päivämäärillä.

Eikä tässä vielä kaikki... mutta yleisen mielenterveyden säästämiseksi lopetan rutinani tähän. Lisää luultavasti huomenna, ei silloinkaan voi mitään kivaa tapahtua.