Olen selvästi tehnyt jotakin pahaa. Ehkä se on tämä halu vältellä omaa elämää. Joka tapauksessa, minua on tänään rankaistu.
Aamulla pääsin todistamaan karmivaa luonnonilmiötä. Ei ole tullut keiteltyä kahvia täällä vähään aikaan. Suodatinpussi poroineen oli jäänyt keittimeen ja homehtunut ihan täysin. Se oli oikeasti villin näköinen, semmoista valko-beige-punertavaa nöyhtää vaan pöllähti, kun avasin sen. Ewww. En juonut aamulla kahvia.
Sen jälkeen jouduinkin sitten Helv... eikun siis, Hell... köh, tuota, Helikopteriin. Siis töissä. Kaamea päivä, kertakaikkiaan. Laite itsessään toimi paremmin kuin joskus alkukeväästä. Kumminkin siinä on edelleen sormia syövät lukot, jotka joutuu aina avaamaan ja sulkemaan joka ajoa varten, eli juoksentelemaan ympäri laitetta hyrränä, kun pitkä jono kasaantuu ja ihmiset odottavat nopeaa toimintaa. Ja pahinta taas olivat ne ihmiset, tietysti. En muista, milloin olisi tullut näin monta ääliöasiakasta yhtenä päivänä. Koko ajan tunkivat liian pieniä lapsia taikka ilman huoltajaa tai sitten yrittävät änkeä itse ilmaiseksi, kun ei vaan pääse ei. Iso osa niistä oli vielä kaiken lisäksi ruotsinkielisiä, niin pääsi sitten vielä häpeämään kielitaitoaan sen lisäksi, että tunsi itsensä ilkeäksi. Haluan sinne jonkun semmoisen valtavan lapun, missä sanotaan, että "lukekaa perkele ne pituusrajoitukset ennen kuin jonotatte, sitten tulee kaikille parempi mieli."
No comments:
Post a Comment