15.4. Nizza

Maanantain 14. päivä herätys oli lähes työaamunaikainen: ylös viideltä, kamat kasaan ja juna-asemalle. TGV kohti Marseillea lähti klo 6:55. Ekan luokan paikkojen ainoa ero 2. luokkaan oli (hinnan lisäksi), että jalkatilaa oli vähän enemmän ja penkit leveämpiä. Meillä oli kolme paikkaa pöydän ympäriltä, parin aseman jälkeen neljännelle istui ylisöpö ranskalainen poika. Suuri sääli, että se vaan nukkui koko matkan, mutta ainakin sitten sitä sai tuijottaa rauhassa :P

Marseille näytti kivalta (hieno kirkko kukkuloilla), mutta siellä oli vain vajaan parin tunnin vaihtoaika, jonka kulutimme ruokapaikan etsiskelyyn ja McRuokaan. Vaihdoimme paikallisjunaan, jonka 1. lk oli hyvin kämäinen: ei tuolien säätöjä, ei valonkatkaisijaa, todella vähän tavaratilaa, ei roskista, nillin nillin... Juna myös oli hidas ja pysähteli hyvin monella asemalla--mutta ne olivat rannalla! Maisemat olivat ihania, todella välimerellisiä, oli merta, palmuja, ja myös metsäisiä suuria kukkuloita, joilla oli kalliota (yhyy!!).

Nizzassa paistoi aurinko. Raahasimme painavat rinkkamme majoituspaikkaamme, Hôtel Danteen (2 tähteä). Se oli symppis, huonemme pieni, mutta kaikin puolin siisti ja söpö. Ei huolta näköjään, vaikka jotkut nettiarvostelijat olivat haukkuneet paikan lyttyyn.

Majoituttuamme lähdimme katselemaan kaupunkia. Turistipaljous oli häiritsevä, etenkin kun törmäilimme suomalaisiin useaan otteeseen. Olimme jo ehtineet tottua siihen, että suomi on salakielemme ja Suomi kaukainen ajatus. Joimme kahvit kalliissa ja turistisessa rantakahvilassa. Ranta oli kyllä käsittämättömän näköinen, vesi aivan kirkkaansinistä. Sää oli aurinkoinen, mutta kohtalaisen viileän tuulinen.

Kävelimme eteenpäin rantsua pitkin, kunnes piipahdimme satunnaisesti vastaantulleeseen museoon. Musée Massena sisälsi taidetta ja tietoa Nizzan historiasta belle epoqueen keskittyen. Se oli ihan jees, etenkin muutamat näytteillä olleet vanhat vaatteet olivat kauniita, samoin maisemamaalaukset Nizzasta. Lisäksi oli lystiä tiedostaa, että olimme itse asiassa monisatavuotisen turistivirran nykyedustajia.

Museon jälkeen vähän shoppailua. Turistien täyttämältä ostoskadulta löytyi Lush, jossa meni hetki. En ostanut mitään, koska jo Toulousen shoppailuni meni reippaasti yli budjetin. Viimein kello alkoi olla tarpeeksi, että ravintolat tarjosivat ruokaa--ne hassut kun Ranskassa tekevät niin vain lounas- (n. klo 12-14) ja illallisaikaan (n. 19-). Söimme pizzaa ja pastaa turistiravintelissa, kun emme jaksaneet nälkäisinä vaeltaa kauemmas.

Ilta oli jo pimennyt ja oli liian kylmä tehdä mitään, joten suunnistimme takaisin hotellille. Ennen nukkumaanmenoa tuli vielä höpistyä paljon enemmän ja vähemmän syvällisiä elämästä, ihmisistä, maailmasta ja muusta sen sellaisesta.