Työpäivää

Kuvittelin ehtiväni tehdä jotain ennenkuin lähden töihin. "Jotain" sitten koostui pelkästään semmoisista asioista kuin nukkuminen, suihku, syöminen ja tiskaaminen. Lyhytpä oli aamupäivä. Työpäivä puolestaan oli piiiitkä, viimeinen yhdeksäntuntinen sunnuntai tällä kesätyökaudella. Väkeä oli liikkeellä ihmeen paljon sunnuntaiksi, mutta muuten oli rauhaisaa.

Neverwhere loppui ihan liian äkkiä, Alapuolisen Lontoon maailma oli niin vinkeä että siellä olisi mieluusti viipynyt kauemminkin. Metron alle hyppäämistä sivunnut kohta kirjassa aiheutti semmoisia kylmiä väristyksiä että huh, mutta se sopi hyvin kun kohdan oli tarkoituskin olla kaamean kammottava. Tosin jälkeenpäin harmistuksekseni totesin, että vaikka maanalaisen asemat ja tunnelit ja junat olivat paljon esillä, eipä siinäkään kirjassa metrokuskien eloa missään välissä sivuttu ohimenevälläkään ajatuksella. Ei se taida olla kovinkaan kiinnostavaa, kun harvoin sitä missään mietitään, vaikka junat ja tunnelit kohtalaisen usein fiktiossa esiintyvätkin.