Puh. Huh. Olipas siinä sitten päivä, eipä voi muuta sanoa. Jos oli perjantai kovin touhukas, niin lauantai oli sitten jotakin vielä enemmän. Järjesteltiin bileitä. Sitten järjesteltiin lisää, ja vähän vielä lisää. Valmistakin tuli, ihan yllättäin. Suuren osan ajasta päädyin taas vaihteeksi kävelemään levottomana ympäriinsä kun ei oikeastaan ollut mitään tekemistä, mutten vaan osannut olla paikallanikaan.
Jo vähän ennen kun Mirin & Tiemuksen globaali ydintuho -bileet alkoivat ja niitä pelottavia vieraita ihmisiä alkoi valua sisään, vapaaehtoisnakitin itseni keittiöorjaksi, koska siten ainaskin olisi joku järkevä syy olla olemassa. Keittiöjuttujen parissa sähläten kuluikin aika kätevästi, niin että sosialisoinnin määrä oli aika minimaalinen. Ilta meni höhläksi siinä vaiheessa, kun tarjosin ihmisille kahta vaihtoehtoa, ja jälkimmäistä suosittiin. Ensimmäinenhän oli, että jatkan kilttinä keittiöorjana, jälkimmäinen taas että juon tarpeeksi jotta uskallan ehkä tehdä muutakin. Näin päädyin vähän tanssimaankin ja muuta sellaista, ja kovasti olisin halunnut bilettää, mutten oikein olisi jaksanut, kiitos pahuksen rasittavan epämääräisen flunssaisuuden, jota on kätevä syyttää kaikesta.
Ja sitten Jukka ilmaantui, ja ilta meni ihan söpöilyksi. Vihaanvihaanvihaan julkisilla paikoilla söpöileviä teinejä. Ei tämä nyt ihan silleen sama juttu ollut kuin se, mutta jossain määrin kuitenkin häiritsevää. Ehkä suureksi osin myös siksi, etten mä ole oikeasti ja rehellisesti sanoen koskaan ennen tuollaista bilesöpöilyä harjoittanut (mikä lienee aika säälittävää). Loppujen lopuksi alkoi jotenkin tuntua, että bileet menevät ohi söpöillessä. Sitten alkoi ahdistaa. Kuten tavallista, olen mestari taikomaan angstia tyhjästä. Noh, Jukka poistui Tampereen suuntaan johonkin ihan himmeään aikaan, ja itse siirryin koomailuvaihteelle ja lojuin lattialla ja hihitin ihmisille. Ja jossakin vaiheessa bileet loppuivat. Ilmeisesti ihmisillä oli kivaa, mikä on kiva, koska puolittaisesti järjestäjäntapaiseksi itseni laskevana pidin sitä tärkeänä asiana. Ei niin ettei mullakin olisi ollut kivaa. Jos vaan vielä tietäisin, mitä oikeastaan haluan, niin olisi kivempaa.
No comments:
Post a Comment