Jee, YS:n vuosijuhlat olivat kaikin puolin onnistuneet. Keikka meni hyvin, erityisesti se Strauss, joka pitkästä aikaa on orkesterikappale, joka herättää suuria tunteita. Nykyään niin helpolla keskittyy vaan soittamaan rutiinilla oikeita ääniä ja välttelemään virheitä, harvemmin tulee soitettua noin täysin tunteella ja eläytyen kuin eilen. Sen lisäksi iltajuhla oli ihana, pääsin kuin pääsinkin tanssimaan kaikki paitsi yhden tanssin (jota en olisikaan ollenkaan osannut), ja jatkoilla oli lystiä myös. Kotiin onnistuin raahautumaan joskus kuuden jälkeen aamuyöstä.
Tänään aamulla kyllä tuntuikin, että oli ollut bileet. Herääminen ja sängystä ylös pääseminen oli pitkällinen projekti. Ei ollut mitenkään otollisin synttäriolo se. Mutta hiljakseen se siitä sitten hälveni, ja iskän tarjoama ruoka kyllä maistui, samoin kuin kavereiden leipomat pullat tässä illalla. Ja lahjatkin olivat mainioita, sekä kivoja että käytännöllisiä.
Nyt vaan väsyttää niin kamalasti, että vaikka periaatteessa viikonloppu on ollut kaikin puolin kiva ja mahtava ja ihana, niin nyt ei osaa muuta kuin haukotella. Joskos sitä tämän kerran olisi pakko mennä ajoissa nukkumaan.
No comments:
Post a Comment