Eilen myöhään raahasin laukkuni, selloni ja itseni Opastinsiltaa alas takaisin kotia pitkän mutta letkeän junamatkan jälkeen. Kotia kohti lähdettiin tavallaan jo eilen aamulla yhdeksän maissa, kun bussi kuljetti Aholansaari Sinfoniettan soittoperiodin päätteeksi Kainuun opistolta Paltamosta Nilsiään. Siellä oli keikka klo 14.00, minkä jälkeen bussilla Kuopioon, missä tarkoitus oli pitää karonkantynkää, mutta se sitten kutistuikin Hesburgeriin ja pussikaljaan. Ihan lystiä silti oli... Keikka itsessään meni myöskin ihan hyvin, mutta ei jotenkin herättänyt niin suuria tunteita kuin viime YS-konsertti.
Koko Aholansaaren periodi sinänsä oli oikein leppoisa, vaikka harmittaa vähän, kun en oikein omia läksyjä kumminkaan saanut soitettua, paitsi barokkisello-Boccherinia. Ruokakaan ei ollut ihan niin erikoisen hyvää kuin jotkut edellisten visiittiensä perusteella muistelivat, mutta menetteli toki. Suurimpana saavutuksenani olin oikeasti viime tiistai-illasta eiliseen asti kokonaan koskematta mihinkään tietokoneen tapaiseenkaan.
Palattuani kotiin myöhään yöllä oli tietenkin pakko pistää kone päälle ja lukea postit, mutta mikä pettymys! Sähköpostipimennollani ei oikeastaan ollutkaan ollut mitään merkitystä, koskapa en ollut saanut paljoakaan postia. Odottelin kahta vastausta ihan erityisesti, ja kumpaakaan ei ollut laatikkooni kuluneen viikon aikana tippunut. Toista niistä en oikeastaan uskonutkaan saavani, enkä tavallaan ollut tästä yllättynyt, mutta toinen, äh... Se kyllä tosissaan harmittaa. Se nimittäin liittyy muuan fanfic-kyhäelmään, jolle ei nyt sitten tapahdu mitään kun ei tule palautetta.
No comments:
Post a Comment