No ei se barokkiselloilu kyllä tänään ottanut sujuakseen yhtään eilistä enempää. Samanmoista tunarointia. Tuommoista tuo Boccherini tuntuu olevan: oikein kivaa ja menevää ja letkeää soitettavaa, kunnes tulee tosipaikka ja keikka, jolloin tajuaa, miten vaikea sitä on soittaa oikeasti hyvin ja puhtaasti. Ja keikka siis huomenna. Ulp.
Muuten tänään oli aikas vauhdikas päivä. Kaksi oppilasta ihan eri paikoissa, ja jälkimmäisen kanssa aikataulu meinasi sortua täysin, kun varaamani luokka olikin varattu toisaalle, vaikka mahtaisa Tilanvarausjärjestelmämme väitti muuta. Tuli hirveä kiirus ehtiä ajoissa Lintsin koulutukseen. Onnistuin kumminkin ryntäilemään julkisiin niin, että olin ihan ajallani siellä. Ja se vasta olikin jänskä koulutus. Paloturvallisuuteen liittyen pääsimme itse kokeilemaan pikkupalojen sammuttelua peitteellä ja sammuttimella. Wau, kivaa. Tosin jos tositilanteessa moista joutuisi tekemään, niin ei kyllä olisi yhtään kivaa. Olenpa ainakin kokeillut etukäteen.
Lintsin jälkeen päätin vielä olla pelottavan aktiivinen, ja etsiydyin YS:n kevätkokoukseen Vanhalle. Odotin suorastaan eeppistä vääntöä elämää suuremmista asioista, mutta jouduin vähäsen pettymään. Kokous olikin ehkä lyhin ja sujuvimmin etenevä kaikista tähän asti näkemistäni. Valittiin kiinnostavaa ohjelmistoa syksyksi, ja päästiin melko ajoissa kotiinkin.
No comments:
Post a Comment