Alkuviikko sujui jo tutuksi tulleeseen tyyliin: paljon tyhjää, pari luentoa. Vaihteeksi tosin en kirjoittanut juuri lainkaan, lähinnä edelleen pähkäilin, mihin projektiin pitäisi keskittyä, vai olisiko syytä vaihteeksi yrittää keskittyä esimerkiksi opiskeluun. Iso osa tyhjästä ajasta meni kotitöitä tehdessä. Tiistaina piti siirrellä ja suojata huonekaluja, koska keskiviikkona ikkunaremonttireiskat hyökkäsivät ja vaihtoivat ikkunat. Torstaina sitten siivoilin niiden jälkiä.
Perjantaina eli tänään käväisin ajelemassa metroa ekaa kertaa yli kuukauteen. Ensimmäisen kierroksen alussa oikeasti ihan vähän jännitti, ja ensimmäiset noin kolme jarrutusta olivat ehkä vähän keskimääräistä varovaisempia. Sitten rutiinit napsahtivat päälle, ja se oli ihan sitä samaa ja tuttua taas. Ei mitään uutta alla auringon. Toimintaa päivään tarjosi Kalasatamassa radalla heilunut satunnainen laitapuolen kulkija, jolle pääsin huutamaan. Tämä tyyppi sentään oli eri raiteella kuin juna, jota ajoin - aiemmin kesällä kävin komentamassa spurgusedän ylös radanvierustalta laiturin päästä samalla asemalla, mutta silloin se oli ihan peräti samalla raiteella kuin minä. Mikähän ihme siinä Kalasatamassa on, kun kaikki haluavat siellä hypellä radalle?
No comments:
Post a Comment