Ja taas sarjassamme monen päivän megapäivitys, koska jotenkin päivittäinen päivittely tuntuu ylitsepääsemättömältä, vaikka aikaa siihen kyllä olisi ihan hyvin.
Tiistai oli juuri sopivan täysi päivä. Aamulla oli aikaa vähän harjoitella Tsaikovskin Pateettisen stemmaa, sen jälkeen keskustaan luennoille. Tilastotieteen työpajassa rasitti, kun muut eivät tajunneet asioita, antropologian luennolla olin onnessani kun hassut sukulaisuuskäsitejutut huvittavat (minusta on mainiota, kuinka esim. joissain kulttuureissa äitiä ja tätejä ei erotella, vaan niille on vain yksi yhteinen sana). Illalla oli vuorossa kiipimää, joka oli vähän ärsyttävää. Olin päättänyt, että kiipeän Intian, 6b, mutta enpä kiivennyt. Ei voi olla mokoma reitti niin vaikea, että jämähdän tokan pultin kohdalle täysin - mutta niin siinä aina vaan käy. Grr.
Keskiviikkona tekeminen jakautui ihan surkeasti. Luento klo 8-10, sen jälkeen perinteinen kahvilajumitus, ruokaa - ja sitten oli vielä kolme tuntia tyhjää aikaa. Ei oikein viitsi lähteä kotiin niin lyhyeksi ajaksi, siellähän ehtisi olla vain tunnin. Sen sijaan jumitin lisää kahvilassa, missä yritin lukea tilastotieteen tenttiin ja suunnitella YS-stemmiksiä. Sitten sain puhelinsoiton, että odotteluni syy, heviproggiksen harjoitus, olikin peruttu. Äääh! Onneksi hetken säädön jälkeen kävi ilmi, että ko. peruminen oli väärinkäsitysten tulos, ja pidimme treenit kuitenkin, pienemmällä kokoonpanolla. Hevitreenien jälkeen olikin taas pari tuntia tyhjää aikaa. Päädyin istuskelemaan konsan kahvioon, ihan vain nostalgisoinnin ilosta. Viimein kello oli 18.30, ja vuorossa päivän viimeinen ohjelmanumero, YS:n sellosektion stemmikset. Soolosellistinä olin vetovastuussa. Enpä tiedä, kuinka tehokasta tai hyödyllistä oli, mutta saatiin ainakin kahlattua Tsaikkari läpi. Kotona olin kymmenen kieppeillä. Lähdin siis aamulla kotoa ennen kahdeksaa, ja olin kotona kymmenen jälkeen, mutta käytännössä ohjelmoitua toimintaa päivästä oli semmoiset kuusi tuntia. Ei hyvä. En pidä, en.
Torstaina oli tilastotieteen johdantokurssin tentti. Se oli söpö, ihan kuin olisi yläasteelle palannut. Siinä oli mm. "täydennä puuttuvat numerot tekstiin taulukon perusteella" -tehtävä, "totta vai valetta?" -väittämiä, sekä henkilökohtainen inhokkini, piirakkadiagramminpiirustustehtävä (perfektionisti vihaa kun pitää piirtää ympyrä ilman harppia). Tentin jälkeen loppupäivä oli enimmäkseen hengailua, mutta onneksi edes semi-sosiaalista sellaista. Kävin äidin kanssa Sellossa, muun muassa tuli tilattua varasilmälasit (joissa on tummat muovikehykset, ihan erilaiset, kuin normaalit hengettömät lasini). Sen jälkeen tapasin Keskustassa muinaiset musaopistoaikaiset triokaverini. Oli nostalgista, edellisen kerran käytiin kahvilla vuosi sitten kesällä. Tulipa taas pohdittua, miten on omassa elämässä tullut ehkä tehtyä vähän vähemmän fiksuja valintoja esim. opiskelupaikkojen suhteen. Tietysti, kuten minulle muistutettiin, koskaan ei ole liian myöhäistä vaihtaakaan...
Perjantai oli klassinen tyhjä päivä. Oppilaskin peruuntui. Aamupäivän kulutin lähinnä makaronilaatikon kokkailuun. Uskaltauduin testaamaan jauhelihan korvaamista soijarouheella, ja ihan yhtä hyvinhän tämäkin toimii (ja maksaa vähemmän). Hämmentävää. Illalla kiipeilyä. Tällä kertaa oli liidipäivä. Ihan ylpeä olen, että liidasin neljä reittiä, vaikka kolme olikin ihan helppoja ja se neljäs, 6a:n onsight-yritys, meni ihan hirveäksi räpeltämiseksi ja köydessä roikkuiluksi. Tappelinpa silti kuitenki loppuun asti vaikka pelotti. Jee.
Että tämmöistä. Pitäisi varmaan joko ryhtyä päivittämään päivitäin tai sitten edes postaamaan näitä useammassa palassa. Olen vaan niin laiskimuslusmu.
No comments:
Post a Comment