Nukkuminen oli edelleen haastavaa, ja unetkin osasivat olla stressaavia ja inhottavia. Niissä muun muassa olin lukiossa ja ryntäsin kesken oppitunnin vessaan yskimään verta (syy ei selvinnyt unessa, mutta ei se varmaan kovin hyvä merkki ollut) sekä myöhästyin lennolta, kun jostain ihmeen syystä olimmekin lähdössä Ranskan-reissuun ilmateitse. Ääh.
Käytin pitkän tyhjän aamupäivän/päivän/iltapäivän opinnäytteen parissa. Sain kaiveltua läjästä infotiedostoja (miksi kaikki tärkeät infot ovat kasana sekavia erillisiä tekstifileitä?!) tarvitsemani tärkeät päivämäärät ja deadlinet, joten nyt tiedän, kuinka kiire tämän kanssa on. Ainakin sen verran kiire, että huhtikuussa en tasan valmistu, mutta toukokuu on toivoa täynnä. Suureksi ärsytyksekseni havaitsin myös, että muoto-ohjeita on muutettu kesken kirjoitustyöni, ja tekstin uudelleenmuotoilu söi aikaa. Varsinaista uutta tekstiä sain loppujen lopuksi aikaan aika vähän, mutta sainpa tehtyä paljon tärkeää pikkusälää ja pilkunviilausta, kuten korjattua esimerkkien numeroinnin.
Viideltä piti jättää kirjoitustyö ja käväistä opettamassa. Sen jälkeen kiipeämään. Olisi kyllä voinut jättää väliin. Tapanilassa repun avattuani havaitsin ottaneeni mukaan kaksi vasenta kenkää. Tarkoitus oli jättää rikkinäiset hyvät kengät kotiin ja ottaa mukaan ehjät huonommat kengät, mutta otinkin sitten yhden kumpaakin, ne kun ovat kaikki keltaisia. Kyllä oli voittoisa olo. Oli sitten pakko lainata Kiipeilykeskuksen kenkiä. Niillä en tietenkään uskaltanut tehdä yhtään riskialttiimpia muuveja jalkojen varassa, joten tulipa ainakin käsille treeniä. Löysin myös yhden 5+:n reitin, joka kertakaikkiaan vaan oli niin raskas, etten kyennyt kiipeämään sitä yhtään alkua pidemmälle. Pitäisiköhän ryhtyä käymään salilla tai jotain...
No comments:
Post a Comment