Alan taas vaihteeksi olla ihan sekaisin viikonpäivien suhteen, mutta ilmeisesti eilen oli keskiviikko. Keskiviikko sisälsi hitusen opinnäytettä, kiipeilyä sekä Stabat Mater -keikan. Kiipeily oli vähän voimatonta, koska en--taaskaan--jostain ihmeen syystä saanut nukuttua. Joku tämmöinen kausi, että en meinaa millään nukahtaa ja sitten herään ilman herätyskelloa nukuttuani vain kuutisen tuntia. Kiipesin kumminkin taasen useamman uuden reitin (niitä tuntuu ilmaantuvan melkein aina vähintään yksi kiipeilykertojemme välillä!), yhden liidaten, ja uskaltauduin pitkästä aikaa hyppimään köyteen. Pitäisi tehdä sitä enemmänkin, kun ei se oikeasti ole niin kamalaa.
Stabat Materin esitimme tällä kertaa Olarin kirkon ruotsalaisella puolella. Vastoin odotuksiamme paikalla oli jopa jonkin verran yleisöä, suurelta osin siksi, että kaikki muut esiintyjät olivat houkutelleet ystäviään ja sukulaisiaan kuuntelemaan. Tunsin itseni vähän laiskaksi ja ryhmäpetturiksi kun en itse ollut tehnyt niin, mutta se on vaan fakta, että mieluiten yritän raahata ihmisiä keikoille, jotka ovat minusta jotenkin ihan erityisen hienoja. Eipä sillä, ei tämä mitenkään ihan kauhea keikka ollut, yleisesti ottaen taisi mennä paremmin kuin lauantaina. Itse tulin kämmineeksi muutamaan otteeseen todella tyhmästi (putosin riviltä ensimmäisen osan alkusoiton aikana...) joten henk. koht. tämä oli heikompi esitys kahdesta.
No comments:
Post a Comment