12/02/2008

Soittamisen iloa

Juvenalian orkesteriperiodi huipentui tänään konserttiin, jossa esitettiin Bottesinin h-molli-kontrabassokonsertto sekä Dvorakin 9. sinfonia "Uudesta maailmasta". Periodi meni yllättävän nopeasti, vaikka oli se kyllä kohtalaisen raskaskin. Melkoista nerokkuutta, että meillä oli viime viikolla harjoitukset maanantai- ja keskiviikkoiltoina, ja sitten viiden päivän harjoitusputki, treenit perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina, kenraaliharjoitus maanantaina, ja tiistaina lämmittely ja keikka. Onneksi sentään sunnuntain treenit olivatkin vain klo 12-16 eivätkä -18, kuten alunperin oli ilmoitettu. Erityisen nerokkaan treenimäärästä teki se, että harjoitukset sisälsivät lähinnä läpisoittoa sekä tiettyjen samojen pätkien toistamista ties kuinka moneen kertaan--yksityiskohtia ei hiottu juuri lainkaan, vaikka siihen olisi ollut hyvin aikaa. Suurimmat "Ei Näin"-pisteet saa kumminkin maanantain harjoitus, jossa me jouset saimme soittaa klo 18.30-21 putkeen ilman minkäänlaista taukoa. Ei kenenkään keskittymiskyky kestä 2h 30min soittoa putkeen, se on vaan ihan fakta.

Kaikesta huolimatta, periodi oli loppujen lopuksi varsin mainio. Ei sille mitään mahda: loistavan musiikin soittaminen sinfoniaorkesterissa on uskomattoman hienoa puuhaa, ja ehdottomasti yksi tärkeimmistä syistä, miksi jaksan vuodesta toiseen olla innoissani sellonsoitosta. Siitäkin huolimatta, että olen soittanut niin pitkään ja (kai sitä nyt voisi väittää että) kohtalaisen korkealla tasolla, pystyn onneksi edelleenkin nauttimaan soittamisesta, vaikkei lopputulos täydellisen hiotulta kuulostaisikaan. Etenkin Dvorak kaikessa mahtipontisessa leffamusiikkimaisuudessaan on vaan niin mahtava kappale, että jee! Konsertin jälkeen oli kyllä onnellinen olo. Vaikka orkesteriperiodi söikin paljon aikaa muulta keskeneräiseltä ja tärkeältä, kyllä se kannatti.

Keskeneräisten tärkeiden asioiden osastolta sain viikonlopun aikana litteroitua nurkissa pyörineen videoidun soittotunnin, joten nyt olisi vähäsen lisää tekstiä mitä analysoida opinnäytettä varten. Vielä kun jostakin repisi ajan sen tekemiseen...

No comments: