Après Pâques

Pitkän pääsiäisloman jäkeen koulu jatkui maanantaina 16.4., eikä millään pehmeällä laskulla, vaan kahdella esitelmällä. Ensimmäiset neljä tuntia päättivät Microbes as tools in experimental biology -kurssin, ja esitelmöin yhdessä kahden muun kanssa uudesta tavasta skriinata molekyylejä, joilla voitaisiin häätää Candida albicansia. Esitys meni ihan hyvin, vaikka emme osanneetkaan vastata opettajan vaikeisiin kysymyksiin. Levottoman ja pänttäyspitoisen lounastauon jälkeen oli viimeinen Epidemiologian kurssikerta, joka sisälsi myös esitelmiä. Tällä kertaa puhuin yksin E. colin populaatiogenetiikasta. Minusta esitys oli heikoin tähän mennessä Sveitsissä pitämistäni, mutta kun yllättäen saimme jälkeenpäin arvosanat, minun oli ihan hyvä. Ensimmäiset 1.5 opintopistettä, jotka minun pitäisi takuuvarmasti saada, kurssilla kun ei ole koetta. Juhlin esitelmistä selviämistä australialaisen naapurin burgerikokkausiltamissa.

Tiistai oli ihanan erilainen koulupäivä. Se sisälsi 8 tuntia kasvibiologiaa, kaikki samaa kurssia, saman opettajan kanssa. Signal transduction in plant defense oli kurssi, jonka alunperin valitsin lähinnä koska tarvitsin lisää opintopisteitä. Se osoittautui yllättävän kiinnostavaksi. Kurssilla on vain neljä osallistujaa, paljon keskustelua sisältävät luennot ovat proffan työhuoneessa, ja lisäksi vietämme paljon aikaa ulkosalla. En tiedä kasveista juuri mitään, ja välillä hävetti olla niin tietämätön. Oli kuitenkin ihan mainiota kävellä kampusalueella ja kasvihuoneessa, kun opettaja osoitti meille milloin mitäkin lehteä, jossa on jotakin erikoista. Tunsin itseni oikeaksi vanhan ajan luonnontieteilijäksi, ja yhtäkkiä minusta alkoi tuntua, että pitäisi sittenkin suorittaa muutama lajintuntemuskurssi. Hämmentävää, millainen vaikutus hyvällä opettajalla voi olla.

Myös keskiviikkona oli kahdeksan tunnin koulupäivä, ja kaksi kursseista oli uusia. Nutrition from a genomic perspective vaikutti kiinnostavalta, Recombinant proteins puolestaan tuntui olevan paikkakurssi biotekniikan perusteista, ja siten aika turha, mutta ehkäpä se vielä kehittyy - tai sitten tarjoaa halpoja opintopisteitä. Edelliseen päivään verrattuna perinteiset luennot tuntuivat tylsiltä ja passiivisilta. Lisäksi oli ranskaa. Illalla kävin kiipeämässä yliopiston vuorikerhon kanssa, tällä kertaa Sottens-nimisessä peräkylässä, lammaslaitumen vieressä sijaitsevassa Gecko-kiipeilykeskuksessa. Vähän oli laiskaa meno parin viikon tauon jälkeen, ja liidaaminen pelotti taas ihan liikaa, kun oli vieras varmistaja.

Kouluviikon päätti systeemibiologia Genèvessä torstaina. Sain viimein selvitettyä, että yliopistolla on matkakorvaussysteemi, jonka avulla pitäisi saada rahat takaisin junalipuista. Ikävä kyllä ne junaliput pitäisi tietysti olla tallessa, ja minä tyhmä ehdin jo heittää ne pois edellisiltä viikoilta. Parempi kuitenkin edes osa kuin ei mitään.