Vapaapäivissäni on selvästi kaava: se ensimmäinen vapaapäivä menee johonkin ärsyilyyn/angstiin tai vastaavaan, kuten viimeksi tuohon vaihtohylkäämyksen kitumiseen. Toinen päivä taas menee juuri hienosti. Tämä kyseinen toinen vapaapäivä eli toissapäivä sujui kokonaan sosialisoinnin merkeissä. Se on pelottavaa, koska yleisesti ottaen en ikinä näe ihmisiä vapaaehtoisesti. Ei minulla periaatteessa ole mitään ihmisiä vastaan, mutta olen vain sillain ujo, etten ikinä saa päähäni ryhtyä random-soittelemaan ja kyselemään, josko joku haluaisi nähdä minut. Kyseiset ihmiset olivat kuitenkin niin harvinaislaatuisen mukavia, että raahasivat minut tapaamaan itseään, ja se oli oikein mukavaa. Kolmos-X-miehetkin sitten viimein näin, ja olihan se aika blaah, vaikkei sentään aivan niin kamala, kuin olin pelännyt. Tosin en olekaan mikään sarjisihminen, joten mikään pyhäinhäpäisy ei minua häirinnyt, ainoastaan leffan yleinen laadunpuutos verrattuna edellisiin.
Eilen taas töihin, ja taasen Kurua. Pul pul. Sieltä oli vaihdettu vedet, mikä oli aivan ihmeellistä. Aiemman läpinäkymättömän ruskeanvihreän limaliemen sijasta oli kristallinkirkasta vettä, melkein kuin uima-altaassa, ja pohja näkyi koko ajan. Saapi nähdä, kauanko se kestää.
No comments:
Post a Comment