Juhannus oli letkeä. Ei se tosin ollut kovinkaan juhannus, koska en tehnyt mitään erityisen juhannusmaista. Sen sijaan ompelin ja askartelin ja sain amatsoni-asuni lähestulkoon valmiiksi. Hassua kyllä, lakanaviitasta taisi tulla hienoin viittani tähän mennessä. Harmi, ettei sitä oikein kehtaa käyttää missään.
Eilen oli sitten taasen töitä - ensimmäinen kunnon kesäaukiolopäiväni, eli siis klo 12-22. Tuntui se aika pitkältä, etenkin kun laitteena oli tuo ihan ekalta työpäivältäni tuttu KotKot. Jotenkin sen ikävähkön ekan päiväni muisto kummitteli jossain koko ajan. Kaiken lisäksi olin paria ekaa tuntia lukuunottamatta laitteella ihan yksin. Mutta se taustakotkotus ei kumminkaan ole ollenkaan paha parin muun laitteen taustoihin verrattuna, vaan oikeastaan aika vaihteleva ja kekseliäs.
Kun kymmenen jälkeen viimein pääsin kotiin, oli edessä ikävä yllätys: netti oli päättänyt kuolla. Eikä vain mulla, vaan myös kämppiksellä, ja ilmeisesti myös ihan muualla Hoas-kämpässä asuvalla tutulla. Ei kiva. Toisaalta, sikäli jees, että menin ainakin melkein ajoissa nukkumaan. Muistan sen jäljiltä melkoisen hämmentävän määrän outoja unia, mutta niitä on vaikea selostaa, koska niissä ei tunnu olevan mitään selkeää, mistä lähteä. Henkilöhahmot olivat enimmäkseen ihan vieraita ihmisiä, eikä edes ollut larppia. Oli tosin jossakin välissä lintsiläisiä, joiden seurassa jotenkin päädyin ihan hysteeriseksi, ja sitten pelkäsin, että ne kantelevat mun oudosta käytöksestä ja saan kenkää. Myöhemmin oli jotkut valtavat tanssiaiset jossain maanalaisessa paikassa, missä oli kristallikruunuja. Ja avaruusolioiden maailmanvalloitusyritys, joka ehkä jotenkin liittyi siihen.
Tänään tämä nettinen taas toimii, ja ulkona näyttää synkältä ja sateiselta. Ihan jees. Oletettavasti töissä on siis vähän hiljaisempi päivä.
No comments:
Post a Comment