Nyt angstaan sitten täysillä. Tuli Stadian kv-koordinaattorilta posti, että en pääse Ranskaan vaihtoon, koska paikallisen jousiosaston pää oli todennut, että"level was insufficient". Huonoksi englanniksi vielä tuo ilmoitus siis, mutta en muuta suomennosta sille keksi, kuin että soittoni oli niin paskaa, ettei niitä kiinnosta. Vittu. Anteeksi, mutta nyt ottaa päähän niin, ettei mitään rajaa. Totta, koenauhani oli aika hätäiseen kyhätty ja tavallaan aika kauhea, mutta kappaleeni oli kuitenkin melkoisen vaikea, enkä nyt mielestäni sitä NIIN huonosti soittanut. Tuo koulu ei tietääkseni olisi kumminkaan edes ollut mikään ihan Ranskan huippu, vaan vähän pienempi laitos. Niin ollen olen jo alkukeväästä lähtien uskonut ja toivonut, että olisin vuoden päästä Ranskassa, ja rakentanut kaikki tulevaisuudenvisioni sen ympärille. Ei sitten.
Tavallaan tämä helpottaa asioita paljon: voin esim. laittaa saman tien hakuun Hoasin kämpän, johon voisin itse yksikseni muuttaa, kun asumuseroudun Helenistä. Samaten Major-kvartetin soittelu voinee sitten ensi vuonna jatkua. Kai. Tällä minuutilla ja hetkellä tuntuu siltä, että voisin paiskata koko saamarin soittimen ikkunasta alas. On musta ennenkin tuntunut siltä, että mitä mä oikein yritän, vitut musta mitään selloammattilaista ikinä tulee. Olen oikeasti gaziljoona kertaa parempi yliopisto-opiskelijana kuin sellistin, että pitäisi nyt kai viimein uskoa jo se ja lopettaa tämmöinen haihattelu.
No comments:
Post a Comment