
Pääsimme liikkeelle hieman myöhemmin, kapusimme luolan luukulle, ja etenimme tuttua reittiä Corkscrewn kautta Salubriousiin ja alas, Tridentin ja Judgen ohi, Swamp Creekiksi nimettyyn pieneen virtaan. Oppaana oli Iain, joka ei ilmeisesti aivan ollut tiennyt, miten aloittelevan seurueen kanssa oli tekemisissä. Hän oli alunperin suunnitellut, että laskeutuisimme sieltä, missä Swamp Creek laskee päävirtaan. Tarjolla olisi ollut lähestyminen kapeaa tunnelia pitkin ja noin 30 metriä korkea köysipätkä, jossa pitäisi mahdollisesti väistellä pientä vesiputousta. Nähtyään meidän pukevan varusteitamme enemmän tai vähemmän haparoiden ja tarkastettuaan kyseisen kolosen tarkemmin oppaamme ilmoittikin, että laskeutuisimme sen sijaan the Naven nimellä tunnettuun luolan osioon, joka oli myös aivan lähellä.
Iain viritti köyden luolamuotojen ja valmiiden pultinreikien avulla, ja pääsimme kukin vuorollamme kokeilemaan luolaköysitoimintaa oikeassa ympäristössä. Oma kokemukseni oli, että tämä oli hurjan paljon hienompaa kuin "kuivaharjoittelu" sisäseinällä, ja kumma kyllä tuntui oikeastaan vähemmän pelottavalta. Laskeutuminen pimeyteen kauniin kiven syleilyssä oli huikea elämys, ja pohjalla odotti suuri kaunis luolamuoto, joka oli kuin eilisen Columnin vastakappale.

Navessa leikkimiseen kului sen verran aikaa, että Swamp Creek sai jäädä odottamaan jotakin toista kertaa. Keräsimme tavaramme, ja palasimme pinnalle. Retki oli kaiken kaikkiaan hyvin hyödyllinen ja opettavainen, ja tuntui hienolta ajatella, että köysitaidot avaisivat meille uusia paikkoja tutustakin luolastosta.
Columns-Arete-Maypole-seurue palasi retkeltään sopivasti juuri, kun olimme ehtineet laittaa illallisen valmiiksi. Heidän reissunsa oli kestänyt seitsemän ja puoli tuntia, ja sisältänyt erittäin onnistunutta suunnistusta ja kiintoisia uusia paikkoja. Varmasti oiva loppuhuipennus porukalle, jolle se oli matkan viimeinen luolavierailu.
No comments:
Post a Comment